Kun keväällä ja kesällä 2020 opiskelin kiivaasti bitcoinia, aloin päästä jyvälle rahan olemuksesta, historiasta ja fiat-rahan aiheuttamista ongelmista. Aloin innostua ja vakuuttua bitcoinista yhä enemmän, kun sen potentiaali ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta alkoi hahmottua. Innostus ja ymmärrys johtivat lisäostoihin, jotka ruokkivat edelleen halua ymmärtää bitcoinia paremmin. Bitcoinin hinta herätti myös kiinnostukseni.
Sijoittajana en tehnyt ostojani sokkona. Mietin kyllä, mikä on bitcoinin senhetkinen hinta suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuden potentiaaliin. Ei minulta ollut kadonnut halu tavoitella taloudellista vapautta, vaikka olin käsittänyt bitcoinissa olevan kyse aivan muusta kuin äkkirikastumisesta spekuloinnilla.
Päinvastoin minua kiinnosti hyvinkin paljon, mihin minun olisi syytä tulevaisuudessa varautua hinnan liikkeiden osalta. Tässä kirjoituksessa perehdytään bitcoinin sykliseen luonteeseen ja hinnan vaihteluihin, jotka laittavat asiat perspektiiviin.
Tätä kirjoitusta edeltää kirjoitus: “Minkä ongelman bitcoin ratkaisee? (osa 2): Fiat-rahan ongelmat“.
Tämänkertainen kirjoitus sisältää sen verran paljon puhetta hinnoista ja markkinoista, että laitetaan vielä erityishuomio: sivustoni ja tämä kirjoitus eivät sisällä sijoitussuosituksia eikä niitä pidä tulkita sellaisena.
Johdatus bitcoinin hinnan liikkeisiin
Pidän bitcoinia ensisijaisesti säästämistyökaluna enkä siksi ole erityisen kiinnostunut väittelystä, onko sen omistaminen sijoittamista vai spekulointia. Warren Buffettin mentorin Benjamin Grahamin mukaan “sijoitustoiminta on sellaista, joka perusteellisen analyysin jälkeen lupaa pääoman säilymisen ja riittävän tuoton. Toimintaa, joka ei täytä näitä vaatimuksia, pidetään spekulatiivisena”.
Bitcoin on rahaominaisuuksiensa ansiosta mitä parhain työkalu pääoman säilyttämiseen pitkällä aikavälillä. Bitcoin ei tuota kassavirtaa, joten siltä osin tuotot ovat toki riippuvaisia muiden halusta ostaa myös bitcoinia. Mahdollisten tuottojen osalta on ammennettava tietoa historiasta.
Sijoituspiireissä tyypillinen lausahdus on, että “historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta”. Näin asia tietysti on. Tulevaisuutta ei voi tietää. Silti historiatieto on se, mitä meillä on käytettävissämme tehdessämme nykyhetkessä tulevaisuutta ennakoivia päätöksiä. Yhtä lailla toisteltu on lausahdus “historia ei toista itseään, mutta se rimmaa”. Bitcoinissa se on toden totta rimmannut.
Bitcoinin hinta on ollut historiassa syklinen. Se on näyttänyt noudattavan hämmästyttävän toistuvia lainalaisuuksia, kuten tulen alla osoittamaan. Samalla hinta on ollut hyvin volatiili, eli vaihteleva.
Hintakäyttäytyminen on toistunut: välillä ollaan menty rajusti ylös ja välillä rajusti alas, mutta pitkällä aikavälillä suunta on vahvasti nousujohteinen. Hintaheiluntaa nähdään niin päivien sisäisesti kuin pidemmällä aikaikkunalla.
Tästä seuraa se, että on ollut suotuisampia ja vähemmän suotuisia hetkiä ostaa ja myydä bitcoinia. Näin ollen sykleistä kannattaa olla tietoinen. Kerron ensin, miten itse suhtaudun nykyään bitcoinin ostamiseen ja myymiseen.
Bitcoinin ostaminen ja myyminen – oma suhtautumiseni
Alkuun on todettava tämä: olen vakuuttunut siitä, että fiat-raha on puutteellinen, ja sen päälle rakennettu järjestelmä kestämätön ja käsittämättömän laajoja ongelmia aiheuttava. Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että bitcoinilla on potentiaalia korjata fiat-järjestelmän ongelmat ja tehdä maapallosta ihmisille parempi paikka elää. Pidän siksi perusteltuna sitä, että bitcoinille on kysyntää ja että fiat-rahaa halutaan vaihtaa siihen.
Jos on eri mieltä siitä, onko ratkaistavaa ongelmaa ylipäätään olemassa tai onko bitcoin siihen oikea ratkaisu, ei hinnalla luultavasti ole kovinkaan väliä: se on aina liian kallis.
Edellisessä kirjoituksessa esittelin, miten fiat-järjestelmässä rahan määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja sen on tulevaisuudessakin ikuisesti lisäännyttävä. Fiat-rahan määrän suuntana on äärettömyys. Bitcoinin kokonaismäärä on ennalta rajoitettu 21 miljoonaan kappaleeseen, eikä se tule lisääntymään. Näin ollen uskon myös bitcoinin hinnan nousevan fiat-rahassa mitattuna ikuisesti.
Bitcoinin hinnan nousu kertoo mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla fiat-rahan arvon alenemisesta.
Onko bitcoinin hinnalla merkitystä?
Tästä looginen johtopäätös olisi se, että riittävän pitkällä aikavälillä ostohetkellä ei ole merkitystä ja huippuja ja pohjia on turha arvailla. Pidän pitkäaikaissäästöni mieluummin bitcoinissa kuin fiat-rahassa ja uskon ostovoimani kasvavan ajan mittaan. Seurauksena toivon omistamani bitcoinin määrän lisääntyvän ajan mittaan.
Elämäni on kuitenkin tässä ja nyt enkä tule olemaan täällä ikuisesti.
En halua loputtomasti rahaa, vaan niitä asioita, joita rahalla saa. Niistä asioista minulle merkittävin on vapaus käyttää aikaani minulle oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten perheeni kanssa vietettyyn aikaan ja muiden ihmisten auttamiseen itse valitsemallani tavalla. Haluan kasvattaa vapauttani mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Toisin sanoen kyllä minua kiinnostaa hinnan vaihtelu lyhyemmällä aikavälillä.
Tarvitsen jotain suuntaviivoja sille, kuinka paljon voin odottaa ostovoimani kasvavan suhteessa bitcoinin ostohintaan ja millaisella aikajänteellä.
Bitcoinin ostamisesta
Ostamisessa moni puoltaa dollar cost average -lähestymistapaa, jossa bitcoinia ostetaan tasasummilla esimerkiksi kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin. Bitcoiniin säästämisestä voi tällä tavalla halutessaan tehdä yhtälailla automaattista ja “tylsää” kuin matalakuluiseen indeksirahastoon säästämisestä. DCA-strategialla ostetun bitcoinin arvon nousua voi hahmotella täällä.
Olen itse noudattanut tätä menetelmää vain löyhästi. Ensiostostani lähtien olen ostanut bitcoinia jokaisena kuukautena vaihtelevina ajankohtina ja välillä useamman kerran kuussa. Summat ovat vaihdelleet sen mukaan, paljonko minulla on ollut fiat-rahaa käytettävissä, mikä vaihe bitcoinin hintasyklissä on näkemykseni mukaan ollut käynnissä ja riippuen omasta fiiliksestä. Menetelmä ei ole automatisoitu ja jättää varaa inhimilliselle harkinnalle hyvine ja huonoine puolineen.
Bitcoinin myymisestä
Kirjoitushetkeen mennessä en ole myynyt yhtäkään satoshia (bitcoinin sadasmiljoonasosaa). Tosiasia kuitenkin on, että fiat-rahalle tulee olemaan tarvetta niin kauan, kun elämäni kustannukset maksetaan fiat-rahassa. Käynnissä olevan hintasyklin aikana olen suunnitellut myyväni ensimmäistä kertaa pienen määrän bitcoinia sopivalla hetkellä.
Myyntiä suunnittelen erityisesti siksi, että fiat-rahan tarvetta tulee näillä näkymin lähivuosina olemaan. Puolisoni on vaihtamassa täysin alaa ja siirtymässä opiskelijaksi. Itsekin tavoittelen suunnanmuutosta työkuvioissa joko vähentämällä työtunteja, vaihtamalla tehtäviä tai tehdäkseni töitä yrittäjähenkisesti.
Mielessä on toimeentulon turvaaminen, kun ajat tuntuvat muutenkin epävarmoilta irtisanomisten lisäännyttyä. Fiat-rahapuskuri tuntuu tarpeelliselta. Syklit huomioiden teen myyntejä mieluummin nousumarkkinassa korkeilla hinnoilla kuin laskumarkkinassa matalilla hinnoilla.
Bitcoinin neljän vuoden hintasykli – toistuvat kuplat ja romahdukset
Omasta ensiostostani on kirjoitushetkellä jo reilut neljä ja puoli vuotta. Käytettävissä on nyt enemmän historiaa bitcoinin hinnan käyttäytymisestä ensiostooni nähden. Katsotaan siis koko historiaa sen sijaan, että näyttäisin kaavioita vain siltä ajalta, kun itse niitä ensi kertaa kunnolla tihrustin.
Tämän kirjoitussarjan toisessa kirjoituksessa näytin kuvaa tyypillisestä kuplan kehityskaaresta. Bitcoinin kurssikehitystä tarkastelemalla on helppo säikähtää, kuten itsellenikin kävi vuonna 2018. Graafeja katsomalla ei ole ihme, miksi media on julistanut bitcoinin niin monta kertaa kuolleeksi. Kuplakäyriä on muodostunut säännöllisesti. Erityisen hurjalta meno tuntuu, jos omistajana elää nousujen ja laskujen läpi.
Bitcoinin hintakehityksen kokonaiskuva jää helposti hahmottamatta – lineaarinen vs logaritminen hinta-asteikko ja muutama vuosi vs koko historia
Vuoden 2011 aikana hinta nousi ja laski rajusti ensimmäisen kerran.
2013-2014 nähtiin jälleen raju nousu ja lasku.
Saman näköinen ilmiö toistui jälleen 2017-2018. Vuonna 2018 olin itsekin ensi kertaa ihmettelemässä tämänkertaista kuplaa.
Niinikään 2021-2022 koettiin raju nousu ja lasku hinnassa. Tällä kertaa olin jo mukana omistajana keväästä 2020. Kurssihuipun muodostuminen oli tässä syklissä erilainen kuin aiemmissa, koska ei muodostunut yksittäistä terävää huippua.
Parasta aikaa piirtyy seuraava käyrä. Se näyttää tällä hetkellä seuraavalta.
Kun tarkastellaan bitcoinin hinnan kehitystä koko historian osalta kerralla, suurin osa merkittävästä hinnan noususta näyttää tapahtuneen viimeisimpien vuosien aikana (kuva alla). Tämä on omiaan antamaan käsityksen kuplamaisesta omaisuusluokasta, joka näyttää muutamassa vuodessa ponnahtaneen nykyhintoihin.
Ylempänä näyttämiäni bitcoinin historian alkupuoliskon rajuja nousuja ja laskuja ei käytännössä näy kuvassa ollenkaan eikä siten huomaa syklien toistuvuutta. Mediassa yllä olevan kuvan näkevistä ihmisistä harva kaivaisi itse hintagraafin esiin ja alkaisi tutkia hintojen kehitystä vuosi vuodelta, kuten yllä tein.
Bitcoinin hintaa kannattaa tarkastella logaritmisella asteikolla
Kaikki tähän mennessä esittämäni hintakuvat kuvaavat bitcoinin hinnan kehitystä lineaarisella asteikolla. Kuvat näyttävät hämmästyttävän kuplaisilta. Lineaarista asteikkoa käyttäen ja vain muutamaa viimeisintä vuotta tarkastelemalla menettää isomman kuvan bitcoinin hinnan kehityksestä.
Ehdottomasti paremman käsityksen saa, kun tarkastelee bitcoinin hinnan kehitystä koko elinkaarelta logaritmisella asteikolla. Muistan itse hämmästyttyäni, kun näin alla olevan käyrän ensimmäistä kertaa. Nyt näkee selkeästi, miten kuplat ja romahdukset toistuvat. Silti hinta näyttää menevän kokonaisuudessaan lähinnä ylöspäin.
Hinnasta kertova pystyakseli on esitetty logaritmisesti. Lineaarisella asteikolla arvojen väli on aina yhtä suuri (1$, 2$, 3$, 4$…), kun taas logaritmisella asteikolla arvojen väli kasvaa moninkertaistumisen mukaan (esim. 0,1$, 1$, 10€, 100€, 1000€, 10.000$, 100.000$). Logaritminen asteikko auttaa näkemään paremmin hinnan suhteelliset muutokset läpi historian, kun lineaarisesti hinnan vaihteluväli bitcoinin alkuajoilta nykyhetkeen on valtava.
Havainnollistetaan vielä lineaarinen ja logaritminen hinta samassa kuvassa. Logaritminen oranssilla, vasen pystyakseli. Lineaarinen mustalla, oikea pystyakseli.
Logaritmiselta kaaviolta havaitaan, että bitcoinin hinta vaikuttaa noudattavan noin neljän vuoden sykliä huipusta huippuun ja pohjasta pohjaan.
Bitcoinin hinnan neljän vuoden sykli
Puoliintuminen bitcoinin hintasyklien taustalla?
Pääepäiltynä ilmiön aiheuttajaksi on arveltu bitcoinin puoliintumista (halving tai halvening), joka tapahtuu noin neljän vuoden välein automaattisesti.
Puoliintumisessa uusien bitcoinien syntymisen nopeus putoaa puoleen. 20.4.2024 alkaen uusia bitcoineja syntyy 3,125 kappaletta noin 10 minuutin välein. Sitä edeltäneellä jaksolla 11.5.2020-20.4.2024 bitcoineja syntyi 6,25 kappaletta noin 10 minuutin välein.
Toisin sanoen puoliintumisissa bitcoinin niukkuus kaksinkertaistuu. Samalla yksittäisen bitcoinin louhimiseen vaadittavan energian määrä kaksinkertaistuu, mikä mahdollisesti on hinnan syklisyyden taustalla.
Alla olevassa kuvaajassa on havainnollistettu puoliintumisajankohdat ja niiden rajaamat ajanjaksot.
Vuonna 2024 oli puoliintuminen, seuraava on 2028. Puoliintumisia on ollut neljä ja niitä tapahtuu neljän vuoden välein noin vuoteen 2140 asti, jolloin kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on luotu. Tätä kirjoittaessa bitcoineja on kaikkiaan luotu 19.891.312,5 kappaletta. 94,721% kaikista koskaan olemassaolevista bitcoineista on jo luotu. Ajankohtainen tieto löytyy täältä.
Bitcoinin hinta korreloi jonkin verran globaalin likviditeetin kanssa
Muutakin spekulaatiota neljän vuoden syklin syistä on esitetty. Yhtenä ehdokkaana on nostettu esiin Yhdysvaltain presidentinvaalit, jotka osuvat samalle vuodelle bitcoinin puoliintumisvuosien kanssa. Kenties Yhdysvaltain presidenttikausisykli omine lainalaisuuksineen ohjailee koko maailman globaalin likviditeetin kehitystä, eli sitä, kuinka paljon fiat-rahaa maailmalla on.
Alla olevasta kuvasta havaitaan, että bitcoinin hinta (mustalla) ja globaali likviditeetti M2-rahavarannolla mitattuna (sinisellä) näyttävät silmämääräisesti liikkuvan jokseenkin samansuuntaisesti.
Kyllähän käyrien muodoissa jonkinmoista samankaltaisuutta on ja suunta isossa kuvassa on sama: ylöspäin.
Erityisesti syyskuusta 2023 lähtien bitcoinin hinta on näyttänyt korreloivan erityisen vahvasti globaalin likviditeetin kanssa noin 10 viikon viiveellä. Korrelaatio ei ole ollut yhtä selkeä varsinkaan pitkäkestoisesti aiemmin, joten likviditeetin seuraaminen tuskin on virheetön kristallipallo tulevaisuuteen. Alla kuvassa bitcoinin hinta oranssilla ja globaali likviditeetti valkoisella.
Juuri nyt likviditeetti viittaisi bitcoinin hinnan korjausliikkeen olevan tulossa, jos korrelaatio yhä säilyy.
Oli syklien syy mikä tahansa, puoliintumiset toimivat joka tapauksessa hyvänä virstanpylväänä, kun tarkastellaan neljän vuoden syklejä.
Nousut ja laskut ovat rajuja, mutta nousutrendi on vakuuttava
Seuraavassa kaaviossa on merkattu puoliintumiset sekä bitcoinin hinnat puoliintumisissa ja kunkin puoliintumisjakson huipuissa ja pohjissa.
Havaitaan, että menneissä sykleissä huiput ovat olleet aina edellisen jakson huippua korkeammalla, pohjat ovat olleet edellisiä pohjia korkeammalla ja hinnat puoliintumishetkellä ovat olleet aina edellistä puoliintumishetkeä korkeammalla.
Mielestäni ehdottoman tärkeää on myös huomata muutokset pohjista seuraavaan huippuun ja huipuista seuraavaan pohjaan. Koostin alle taulukkoon prosentuaaliset muutokset.
| Jakso | Huippu ($) | Pohja ($) | Muutos huipusta pohjaan | Muutos pohjasta huippuun |
|---|---|---|---|---|
| 2009-2012 | 32 | 2 | -94% | n/a |
| 2012-2016 | 1.242 | 152 | -88% | +62000% |
| 2016-2020 | 19.666 | 3.122 | -84% | +12838% |
| 2020-2024 | 69.000 | 15.623 | -77% | +2110% |
| 2024-2028 | 99.327 (nyt*) | ? | ? | +536% (nyt*) |
Historian perusteella omistajan on toisin sanoen varauduttava siihen, että jos sattuu ostamaan neljän vuoden jakson huipulta niin sieltä pohjalle voi joutua kärsimään keskimäärin 86% laskun.
Itse aion olla tuollaisen laskun mahdollisuuteen henkisesti ja taloudellisesti varautunut tässäkin syklissä. Romahdusten suuruudet näyttävät olevan laskevan suuntaiset, joten nähtäväksi jää selvitäänkö seuraavaksi alle 77% romahduksella.
Lisäksi on varauduttava siihen, että jos sattuu ostamaan syklin pohjalta (tai myymään siellä), niin nousu seuraavaan huippuun nähden voi olla melkoinen. Olen toki tähänkin varautunut. Nousujen suuruudet pohjista huippuihin ovat pienentyneet huomattavasti. Tällä hetkellä hinta on jo yli kuusinkertaistunut edelliseen pohjaan nähden. Saapa nähdä, mihin lopulta päädytään tässä syklissä.
Hinnan nousu näyttää hidastuvan, mutta nousuluvut ovat silti hurjia
Seuraavassa kuvassa on esitetty “hintakynttilät” neljän vuoden puoliintumisajanjaksoille. Kynttilän kiinteä runko muodostuu jakson alkuhinnasta ja loppuhinnasta ja ohuet hännät muodostuvat ajanjaksolle osuneista pohjahinnasta ja huippuhinnasta.
Tästäkin havaitsemme, että prosentuaalisesti hintojen nousu näyttää hidastuvan. Prosentit ovat silti rajuja verrattuna esimerkiksi osakkeiden keskimääräiseen pitkän aikavälin 9% vuosituottoon, jolla neljälle vuodelle tuotoksi saataisiin noin 41%.
Neljän vuoden omistaminen on kannattanut
Neljän vuoden syklistä on syytä olla tietoinen myös siksi, että tähän saakka on pätenyt seuraava: jos on ostanut bitcoinia ja pitänyt ostamansa neljä vuotta, hinta on aina ollut neljän vuoden päästä ostohetkeä korkeammalla.
Itse asiassa alla oleva kuva havainnollistaa, että tähän asti matalin neljän vuoden pitämiselle saatu kumulatiivinen vuosituotto on 25%:n luokkaa. Neljässä vuodessa se tekee 144%:n tuoton. Tuollaisen tuoton olisi saanut esimerkiksi ostamalla 16.12.2018 käytännössä syklin huipulta hintaan 19.587$ ja myymällä neljä vuotta myöhemmin 16.12.2022 hintaan 47.695$. Kirjoittaja @apsk32 huomauttaa, että kumulatiivinen vuosituotto näyttää hiljalleen pienenevän.
Itse ostan bitcoinia vain sellaisella rahalla, jota en usko tarvitsevani neljään vuoteen. Näin vältyn pakolta myydä tappiolla.
Ylläoleva kuva osoittaa myös sen, että tuottoprosenteissa on ollut isoja eroja ostohetkestä riippuen. Aiemmissa sykleissä onkin ollut selkeitä vaiheita, jotka on syytä tiedostaa.
Vaiheet neljän vuoden syklin sisällä
Puoliintuminen saattaa olla syklin taustalla, mutta hinta muodostuu lopulta kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Yksi sykli on noin neljän vuoden pituinen, mutta kustakin neljän vuoden jaksosta on tunnistettavissa tietyt vaiheet.
Bitcoinin kaava menneisyydessä: kolme nousuvuotta, yksi laskuvuosi
Seuraavassa kuvassa hintakehitys on esitetty vuosikynttilöinä.
Kuvasta näemme, että hinta on tähän asti noudattanut kaavaa “kolme nousuvuotta, yksi laskuvuosi”. Puoliintumisvuodet (2012, 2016, 2020, 2024) ovat olleet tässä toistuvassa kaavassa keskimmäisiä nousuvuosia. Tämä logiikan mukaan vuosi 2025 olisi vielä niinikään nousuvuosi, mutta 2026 olisi laskuvuosi.
Itselleni tämän logiikan toistuminen on tekijä, jonka ehdottomasti otan huomioon. Erityisesti annan tälle arvoa nyt omistettuani bitcoinia yli kokonaisen neljän vuoden syklin ja nähdessäni, miten samansuuntaisesti asiat tuntuvat etenevän. En uskaltaisi lyödä vetoa syklien vaiheita vastaan, vaan pyrin mieluummin hyötymään niistä. Syklit eivät ole toistaiseksi merkittävästi muuttuneet, vaikka säännöllisesti moni niin uskoo tapahtuvan.
Hinta on kehittynyt hyvin samankaltaisesti eri sykleissä puoliintumisen jälkeen
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu ajan kuluminen puoliintumishetkistä. Nyt on kulunut 15% neljän vuoden jaksosta. Lisäksi on merkattu tummansinisellä käyrään hetket, kun bitcoinin hinta on uusissa kaikkien aikojen huipuissa.
Näyttää olevan tyypillistä, että uusia huippuja syntyy, ja hintanousu alkaa käydä jyrkäksi näihin aikoihin puoliintumisen jälkeen.
Saako ihmisen psykologian muuttumattomuus vaiheet toistumaan hämmästyttävällä tarkkuudella?
Vaiheet liittynevät ennen kaikkea ihmisen psykologiaan. Bitcoinin neljän vuoden syklien vaiheita kuvaavista graafeista suosikkini on X-tili @therationalroot:in spiraali.
Spiraali kuvaa hinnan kehitystä siten, että kukin ympyrän neljännes on yksi vuosi, keskipiste on hinnan nollapiste ja kohti ulkokehää mentäessä hinta nousee. Bitcoinin hinta kiertää ympyrää ajan kuluessa. Hintakäyrän eri värit kertovat nousu- ja tai laskumarkkinasta. Kuvan ulkokehälle on lisäksi kirjattu tyypillisen markkinasyklin psykologiset vaiheet. Kruununa graafiin on lisäksi merkattu vihreällä palluralla aiempien syklien kurssihuiput ja -pohjat.
Huomataan, että syklin vaiheet ovat toistuneet häkellyttävällä tarkkuudella. Erityisesti kolme edellistä syklin huippua ja pohjaa ovat osuneet ajoituksellisesti erittäin lähelle neljän vuoden välein. Tällä logiikalla kuluvan syklin huippu osuisi todennäköisesti vuoden 2025 loppupuolelle ja pohja puolestaan 2026 loppupuolelle.
Vielä yksi graafi havainnollistamaan syklien uskomatonta toistuvuutta. Kuvassa on kuluvan syklin ja kahden edellisen syklin hintakäyrät esitettynä siten, että käyrät lähtevät samasta pisteestä liikkeelle ja ne kuvaavat kehitystä kunkin syklin pohjalta.
Kussakin syklissä oltaisiin hyvin lähellä nykyhintoja, kun katsotaan aikaa kurssipohjasta nykyhetkeen. Toisin sanoen pohjahetkestä katsoen hinta on kehittynyt hyvin samaan tapaan kuin aiemmissakin sykleissä. Hämmästyttävää.
Syklit ovat olleet jopa niin toistuvia, että karkeana nyrkkisääntönä historiassa lähellä pohjia on oltu 500 päivää ennen seuraavaa puoliintumista ja lähellä huippua 500 päivää puoliintumisen jälkeen. Alla olevan kuvan perusteella tämä on toiminut kahdella edellisellä jaksolla.
Spiraaligraafin perusteella tällä hetkellä ollaan optimismin sävyttämässä vaiheessa ja nousumarkkinassa. X-keskustelusentimentin ja erityisesti Yhdysvalloista kantautuvien uutisten perusteella tuntuu nousumarkkinalta.
Bitcoinin nousumarkkinassakin rajuja korjausliikkeitä
Nousumarkkinaa koskien on syytä tiedostaa, että menneisyydessä niidenkin aikana on tapahtunut rajuja hinnan korjausliikkeitä alaspäin.
Kuvasta havaitsemme, että hinta tipahdellut jopa yli 40% nousumarkkinan aikana ja yli 20% pudotukset ovat hyvin tavallisia.
Omistajana tunteet heilahtelevat helposti rajujen hintaliikkeiden mukana. Kerron seuraavaksi omista kokemuksistani ensimmäisessä syklissä.
Bitcoinin omistamisen psykologiaa – omat kokemukseni syklin vaiheista
Vaikka historian hintaliikkeet tiedostaakin ja uskoo bitcoinin ratkaisevan fiat-rahan ongelmat, ei hinnan heittelyn psykologisilta vaikutuksilta silti ole täysin turvassa. Bitcoinin kyydissä oleminen ei välttämättä ole helppoa. Neljän vuoden sykli kuulostaa lyhyeltä, mutta se vaikuttaa olevan juuri riittävän pitkä aika, jotta ihminen unohtaa tai antaa periksi.
Puoliintuminen ja optimismi 2020
Kun itse aloitin ostamisen, tiedostin, että oli puoliintumisvuosi ja kokonaisuutena luultavasti nousuvuosi. Koronashokki oli poikkeuksellinen tapahtuma, joka vei kurssin vielä kertaalleen lähelle edellisvuoden syklin pohjahintaa. Minä satuin havahtumaan bitcoiniin juuri, kun oltiin toipumassa pohjilta.
Aloin hyvin nopeasti tehdä joitakin niistä havainnoista, joita olen tässä kirjoituksessani esittänyt. Pidin ostoajoitusta uskomattoman hyvänä. Edellinen vuosi oli jo ollut hinnan toipumista, mutta nyt tarjoutui vielä uusi mahdollisuus edullisiin ostoihin.
Innostukseni ja uudet oivallukseni nykyisestä talousjärjestelmästä sekä bitcoinista johtivat tiiviiseen ostotahtiin. Ostoni palkittiin lähes jatkuvasti nousevalla kurssilla, joten ei ihme, että 2020 minulla oli pää pyörällä onnistumisista kuin olisin mikäkin ruudinkeksijä.
Vuoden 2020 lopulla tehtiin jo uudet kaikkien aikojen huiput. Koronan pohjaan nähden hinta suunnilleen viisinkertaistui, joten toipuminen oli hyvin raju.
Hurja nousu ja euforia 2021
Meno tuntui vuoden 2021 puolella hurjalta, kun sentimentti oli uusien huippujen jälkeen noussut uusiin sfääreihin. Twitterissä puheissa oli vahvasti “supersykli”, joka rikkoisi aiempien syklien toistuvuuden poikkeuksellisen rajulla hinnan nousulla. Puhuttiin “hyperbitcoinisaation” saapumisesta, kun kaikki juuri nyt kerralla omaksuisivat bitcoinin maailman rahaksi. Twitterin profiilikuviin muokattiin lasersilmiä, kunnes hinta olisi 100k$.
Hassuinta oli, että tosiaan tuntui juuri siltä, että niin voisi hyvin tapahtua. Positiivisia uutisia ja hyvää mieltä oli kaikkialla. Tuntui, että nyt kaikki tajuavat sen saman, jonka itsekin olen bitcoinista tajunnut.
Odotin 100k$ hinnan rikkoutuvan lähes varmasti. Vuoteen osui kuitenkin noin puoli vuotta kestänyt korjaus ja toipuminen huhtikuusta lokakuuhun. Lopullinen syklin huippu tehtiin marraskuussa noin 69.000$ tuntumassa. Ostelin tyytyväisenä nouseviin kursseihin ja myös syklin huipun tuntumassakin.
Romahdus ja pohjat 2022
Vuonna 2022 en tukeutunut syklien oppeihin yhtä vahvasti kuin tällä hetkellä. Olin selvästi haksahtanut nousun aiheuttamaan euforiaan. Uskoin vakaasti, että 2022 lähdetään vielä uusiin huippuihin. Jatkoin ostoja laskeviin hintoihin sillä ajatuksella.
Olin ehkä jossain määrin alkanut uskoa syklien rikkoutumiseen. Näkemättä oli aiempien syklien kaltainen terävä hintahuippu, joten uskoin sen vielä tulevan. Eikä edes maaginen 100k$ hintaraja ollut rikkoutunut.
Kieltämättä otti päähän, kun kurssigraafin päivittäinen vilkuilu ei johtanutkaan enää uusiin huippuihin. Hinta laski melkein koko vuoden 2022 ja teki syklin pohjan lopulta marraskuussa noin 16.000$ paikkeilla. Hiljalleen sitä hyväksyi, että nousumarkkina olikin jo mennyttä ja nyt olisi odoteltava sitten uutta nousumarkkinaa.
Toipuminen ja tylsyys 2023
Vuosi 2023 tuntui kokonaisuudessaan siltä, että mitään ei tapahtunut. Laskumarkkina oli tuonut jonkinlaisen apatian ja hintaliikkeiden tylsistyminen sekä ilmensi että ruokki sitä tunnetta.
Itsekin alkuvuodesta mietin, että vieläkö mennään uusia pohjia tekemään. Säännölliset ostosummat kävivät pienemmiksi, koska ylimääräistä ei ollut kovin paljon enää jäljellä. Erityisen kiinnostavia uutisia ei tuntunut olevan. Hinta vain hinkkasi hitaasti ylöspäin. Jossain vaiheessa sitä tiedosti, että hintahan onkin jo toipunut todella paljon, ja mieliala alkoi nousta vuoden loppua kohden.
Puoliintuminen ja nousutoiveikkuus 2024
Vuosi 2024 alkoi hyvin nopeasti tuntua samanlaiselta kuin vuosi 2020 koronaromahduksen jälkeisenä aikana. Uudet huiput tehtiin jo alkuvuoden puolella poikkeuksellisesti ennen puoliintumista.
Olen jo ehtinyt X:ssä nähdä ensimmäiset postaukset siitä, miten tämä saattaisi nyt olla supersykli. Ja taas kerran hinnan nousu ja uutisointi, esim. mahdollinen Yhdysvaltain strateginen bitcoin reservi, saa tuntemaan, että voisihan niin käydäkin. Tällä kertaa aion silti pitää pään kylmempänä ja suhtautua maltillisemmin odotuksin tulevaan.
Kuten luultavasti jokaista itselleen rehellistä bitcoinin omistajaa, myös minua kiinnostaa arvailla hinnan tulevaa kehitystä. Esittelen pari tulevaisuutta hahmottelevaa hintamallia, jotka itse olen kokenut mielenkiintoisiksi.
Bitcoinin hinta tulevaisuudessa – arvailu mallien avulla
Kun aloin vuonna 2020 ostaa bitcoinia, mieleni ankkuroitui ensimmäisenä minut bitcoinista innostaneen Preston Pyshin arvauksiin: 20.000$ vuoden 2020 loppuun mennessä ja 200.000$ vuoden 2021 loppuun mennessä. Näistä ensimmäinen arvaus ylitettiin, mutta jälkimmäinen lopulta alitettiin merkittävästi.
Pyshin arvaukset perustuivat osaltaan Twitter-käyttäjä @PlanB:n luomaan Stock-to-Flow -hintamalliin.
Niukkuuteen perustuvat mallit (PlanB)
Aloitan toteamalla, että en usko PlanB:n mallien ennustevoimaan. Mallien matemaattisesta pätevyydestä on käyty paljon keskustelua vuosien varrella ja ne ovat saaneet osakseen kritiikkiä.
Haluan silti esitellä ne, koska niillä oli itselleni iso merkitys matkani alkuvaiheessa. Törmäsin molempiin malleihin melkein samoihin aikoihin keväällä 2020.
Stock-to-Flow (S2F) -malli
PlanB:n ensimmäinen malli on maaliskuussa 2019 julkaistu Stock-to-Flow (S2F). Malli pyrkii haarukoimaan bitcoinin tulevaa hintakehitystä niukkuuden perusteella. Se kääntyy suomeksi varanto-virta -malliksi. Mallissa varanto (stock) tarkoittaa jo luotujen bitcoinien kokonaismäärää. Virta (flow) tarkoittaa tietyssä ajassa (yleensä puhutaan vuodesta) luotujen bitcoinien määrää.
Kun varanto jaetaan virralla, saadaan niukkuutta kuvaava suhdeluku. Jos varanto on 100 ja virta on 2, on suhdeluku 50. Tulkinta on, että nykyisellä “virtausnopeudella” kestäisi 50 vuotta, jotta saataisiin luotua yhtä suuri 100 kpl varanto.
Bitcoinin S2F-luku on kirjoitushetkellä 60 tuntumassa ja se tuplaantuu noin neljän vuoden välein puoliintumisen seurauksena (virta puolittuu). S2F:n käänteisluku 1/60 kertoo kuinka monta prosenttia bitcoinin varanto lisääntyy vuodessa. Se kertoo rahamäärän inflaatiosta. Bitcoinilla se on nyt noin 1,67%.
PlanB:n S2F-malli hyödyntää sitä, että bitcoinin puoliintumisajankohdat ovat ennalta tiedossa. Tiedetään siis ennalta, mikä S2F-luku tulee tulevaisuudessa olemaan milläkin hetkellä.
Asettamalla graafille bitcoinin hintakehityksen ja S2F-luvun, PlanB näytti löytäneen yhteyden hinnan ja niukkuuden välillä. Näytti siltä, että niukkuus on bitcoinin arvoa ohjaava tekijä ja koska tuleva niukkuus tunnetaan, voidaan ennustaa myös tulevat hinnat. Graafilla malli näyttää seuraavalta:
Interaktiivista S2F-graafia voi tarkastella täällä.
Keväällä 2020 mallin löytäessäni se ennusti kyseiselle 2020-2024 syklille noin 55.000$ keskihintaa. Malli ei lopulta ollut hassumpi tuohon sykliin, sillä korkeammallakin käytiin ja hintaluokka oli oikea.
Tälle 2024-2028 syklille malli ennakoi hinnan yltävän keskimäärin jopa 500.000 dollariin. Itse en tähän usko. Hinnalla ja niukkuudella luultavasti on yhteys, mutta se lienee mallia monimutkaisempi.
Malli auttoi minua ymmärtämään niukkuuden käsitteen, minkä takia se on minulle merkityksellinen. Logiikka tuntui fiksulta: hinta voisi hyvinkin korreloida niukkuuden kanssa. Mallin ennustevoima näytti lupaavalta menneisyyden perusteella.
Minulle riittivät suuntaviivat: 2012-2016 liikuttiin keskimäärin saidoissa dollareissa, 2016-2020 keskimäärin tuhansissa dollareissa ja 2020-2024 liikuttaisiin keskimäärin kymmenissä tuhansissa. Malli lisäsi vakaumustani, vaikka sittemmin skeptisyyteni on lisääntynyt.
PlanB:llä oli Stock-to-Flow -mallista pari vaihtoehtoistakin versiota, joiden hintaennusteet olivat suurempia. Hän vaikuttaa luopuneen niistä 2020-2024 syklin aikana, kun bitcoinin hinta ei yltänyt niiden ennakoimiin korkeisiin hintoihin. Nyt hän päivittelee X:ssä tilannetta lähinnä tämän alkuperäisen mallinsa osalta.
Stock-to-Flow Cross Asset (S2FX) -malli
Huhtikuussa 2020 PlanB esitteli Stock-to-Flow Cross Asset (S2FX) -mallin. Se rinnastaa muutokset bitcoinin niukkuudessa veden faasimuutoksiin: veden ominaisuudet ovat erilaiset höyrynä, nesteenä ja jäänä. Samoin bitcoinin narratiivin voisi ajatella muuttuvan puoliintumisten seurauksena.
Mallissa huomioidaan myös muita niukkuuteen perustuvia omaisuusluokkia: hopea ja kulta. Hyödyntämällä tietoa niiden markkina-arvoista ja niukkuudesta hän päätyi erilaisiin ennusteisiin kuin S2F-mallissa. Graafilla malli näyttää seuraavalta:
Malli ennusti peräti 288.000$ hintaa jaksolle 2020-2024.
Malli sai minut ajattelemaan, että bitcoinin markkina-arvon kasvaessa ihmisten vuorovaikutus sen kanssa tosiaan luultavasti muuttuisi. Hiljalleen siitä tulisi validi omaisuusluokka yhä suurempia rahasummia hallinnoiville tahoille. PlanB:n mallit valoivat minuun kyllä härkäisyyttä sen verran, että odotin bitcoinin ylittävän 100k$ tuossa syklissä.
S2FX malli jäi 2020-2024 syklissä kauas 288.000$:n ennusteesta. PlanB on sittemmin vaikuttanut hylänneen mallin, koska hän ei ole enää juurikaan puhunut siitä X:ssä. Muutos niukkuudessa yksistään ei näytä riittävän saamaan markkina-arvoa loikkaamaan esimerkiksi kullan tasolle.
Yksi PlanB:n mallien viime aikojen äänekkäimmistä kriitikoista on Giovanni Santostasi, joka tunnetaan bitcoinin Power Law -hintamallin keksijänä.
Power Law -malli
Power Law -malliin (suomeksi potenssilaki) törmäsin vasta vuoden 2024 alkupuolella, vaikka ilmeisesti malli on ollut olemassa jo ennen PlanB:n malleja. Kyseessä on mielestäni erittäin mielenkiintoinen malli, vaikka en siihen aio sokeasti luottaakaan.
Tässä kirjoituksessa olen näyttänyt monia graafeja, joissa bitcoinin hinta on esitetty logaritmisella asteikolla. Santostasin oivallus oli esittää myös aika logaritmisella asteikolla. Tällä esitystavalla hinta näyttää kehittyvän lähes lineaarisesti ja saadaan muodostettua kanava, jonka välissä hinta näyttää kulkevan. Graafilla malli näyttää tältä:
Interaktiivista Power Law -graafia voi tarkastella täällä.
Mallin ennusteista kiinnostavimmat mielestäni ovat “pohjahinnat”. Kirjoitushetken pohjahinnaksi se antaa noin 34.000$. Se ennustaa, että vuoden 2028 jälkeen hinta ei laskisi enää alle 100.000$:n ja vuoden 2037 jälkeen hinta ei laskisi enää alle 1.000.000$:n. Suhtaudun varauksella PlanB:n malleista oppineena.
Malli on silti mielestäni uskomattoman kiehtova siitä syystä, että potenssilain noudattaminen voisi viitata bitcoinin arvon kehityksen ilmentävän jotakin syvempää luonnollista lainalaisuutta.
Potenssilaki ilmenee monissa luonnon ja yhteiskunnan ilmiöissä. Potenssilakia noudattavat esimerkiksi eläinten massan ja aineenvaihdunnan nopeuden suhde (kuva alla), maanjäristysten voimakkuuksien ja esiintymistiheyksien suhde sekä kaupunkien asukasmäärien jakauma.
Minulle on jossain määrin tajunnanräjäyttävää, että vastaava lainalaisuus voisi löytyä ihmisen vuorovaikutuksesta bitcoinin kanssa.
Lisäksi malli näyttäisi ennakoivan bitcoinin hinnan nousun suhteellisen hidastumisen ajan kuluessa, mitä PlanB:n mallit eivät tehneet. Mallin avulla on mahdollista laskea, miten sen mukaan bitcoinin kumulatiivinen neljän vuoden vuosituotto kehittyisi tulevaisuudessa.
Tämän mukaan bitcoinin neljän vuoden kumulatiivinen vuosituotto laskisi S&P500-osakeindeksin pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tasolle (kuvassa 10%) vasta lähempänä 2070-lukua.
Myös Power Law -mallille on kriitikkonsa. “Kaikki mallit ovat väärässä, mutta jotkin ovat hyödyllisiä”.
Lyhyempää aikavälia ajatellen bitcoinin arvostusta on mahdollista arvioida on chain -analyysillä, jossa käytetään hyväksi avoimesta lohkoketjusta saatavaa transaktiodataa. Kirjoitan siitä joku toinen kerta.
Loppusanat
Yleinen bitcoiniin liittyvä ja sen yleistymistä epäilevä väittämä on, että “bitcoin on liian volatiili”. Hinta siis vaihtelee liian voimakkaasti. Tällaisesta väittämästä itselläni herää vastakysymys, että liian volatiili mihin, kenelle ja millä aikajänteellä?
Ainakin minulle bitcoin kelpaa arvon säilyttäjäksi mitä parhaiten erityisesti 4+ vuoden aikajänteellä. Siinä välissä minun on historian perusteella varauduttava 80% romahduksiin, mutta mahdollisesti myös merkittävään arvon nousuun.
Maksuvälineenä en toistaiseksi ole kiinnostunut bitcoinia käyttämään, koska hinta vaihtelee niin voimakkaasti. Nykylainsäädännössä Suomessa ostosta seuraa lisäksi luovutusvoittoverotettava tapahtuma. Kaukaisessa tulevaisuudessa asiat voivat olla toisin. Ei minulla nyt ole arjessa tarvettakaan käyttää bitcoinia maksuvälineenä, kun meillä euro toimii siihen sen verran hyvin. Voisin olla kiinnostunut, jos myyjä antaa minulle erittäin tuntuvan alennuksen bitcoinilla maksaessa.
Arvon mitaksikaan bitcoinista ei oikeastaan arjessa ole hinnan suuresta vaihtelusta johtuen. Nyt olisi vaikea kuvitella kauppoihin hinnat bitcoinissa ilmoitettuna. Bitcoin on kuitenkin pitempää ajanjaksoa tarkastellen toimiva mittatikku, johon verrattuna kaikki muu tuntuu halpenevan. Tämä pätee myös muihin arvon säilyttäjinä toimiviin omaisuuseriin, kuten osakkeisiin.
Olen ostanut osakkeita vain muutamaan otteeseen ostettuani bitcoinia ensi kertaa. En tällä hetkellä lähtökohtaisesti ole kiinnostunut ostamaan yksittäisiä osakkeita, koska bitcoin on kiinnostavampi. Alan kiinnostua yksittäisistä osakkeista sitten, kun yritykset alkavat suuremmissa määrin omaksumaan bitcoin-strategiaa ja pitämään omat säästönsä bitcoinissa. Nyt näitä pörssiyrityksiä on vielä harvassa.
Tähän mennessä olen kirjoittanut menneiden rahojen ja nykyisen fiat-rahan puutteista ja niistä seuraavista ongelmista. Olen esittänyt bitcoinilla olevan paremmat rahan ominaisuudet, joiden avulla se täyttää paremmin rahan tehtävät ja ratkaisee fiat-rahan ongelmat. Lisäksi olen kertonut, mihin omistajana on syytä varautua hintamielessä.
Utelias matkaaja haluaa kuitenkin ymmärtää bitcoinin toimintaa tarkemmin. Seuraavassa kirjoituksessa perehdytään tarkemmin siihen, miten bitcoin toimii ja mikä sille antaa niin erinomaiset rahan ominaisuudet.
Leave a Reply