Vuosien 2018 ja 2020 välillä syvensin ja laajensin ymmärrystäni sijoittamisesta ja nykyisestä talousjärjestelmästä, jotta taloudellisen vapauden tavoittelu etenisi joutuisasti. Tässä kirjoituksessa kerron, miten tunne arvosijoittamisen toimimattomuudesta, koronasulkujen shokki ja bitcoinin kohtaaminen uudelleen yllättävältä taholta sai minut lopulta kiinnostumaan bitcoinista.
Tätä kirjoitusta edeltää kirjoitus: “Kolme kohtaamista bitcoinin kanssa – miksi sivuutin sen monta kertaa ja mitä voit oppia virheistäni“
Sijoittamisesta talousjärjestelmän ymmärtämiseen
Osakkeet ovat kalliita – onko markkinaromahdusta odotettavissa?
Vuoden 2018 jälkipuoliskolla minua kiinnosti, millaiset tekijät vaikuttavat siihen, meneekö taloudessa hyvin vai huonosti ja miten se puolestaan heijastuu osakkeiden liikkeisiin. Näin yritin tulla paremmaksi sijoittajaksi ja ymmärtää, miten osakkeiden hinnat tuntuivat jatkuvasti olevan niin korkeita. Omalla 12% tuottovaatimuksella lasketuilla hinnoilla en oikein löytänyt markkinoilta ostettavaa, joten taloudellisen vapauden tavoittelu ei lähtenyt käyntiin toivomallani tavalla.
Nousu osakemarkkinoilla oli jatkunut pitkään edellisestä suuresta kriisistä (finanssikriisi 2008-2009) ja tiesin, että vastaavia suurempia pörssiromahduksia syystä tai toisesta ilmenee ajoittain (esim. 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeaminen, musta maanantai 1987). Silloin on pitkäjänteiselle sijoittajalle paras hetki ostaa.
Korkeat arvostukset ja tieto romahduksista herätti huolta ja oli omalle taloudellisen riippumattomuuden tavoittelulleni sekä uhka (jos kaikki rahani olisivat kalliiseen hintaan ostetuissa osakkeissa romahduksen osuessa kohdalle) että mahdollisuus (jos minulla olisi rahaa ja ymmärrystä hyötyä äkisti halventuvista osakkeista). Halusin päästä paremmin jyvälle siitä, mitä oli tulossa.
Miten talousjärjestelmämme toimii?
Tuolloin löysin YouTubesta Ray Dalion erinomaisen videon “How The Economic Machine Works”, joka tarjoaa 30 minuutissa enemmän ymmärrystä talouden toiminnasta kuin mitä olin millään koulun tai yliopiston kurssilla ikinä saanut. Vahva katselusuositus!
Tässä vaiheessa matkaani olin iloinen siitä, että olin löytänyt tiiviin infopaketin talousjärjestelmämme toiminnasta enkä vielä miettinyt sitä, onko se hyvä järjestelmä tai millä muulla tavalla järjestelmä voisi toimia. Bitcoin herättäisi myöhemmin tämän kysymyksen äärelle.
Videossa esitetyn viitekehyksen mukaisesti pystyin kiinnittämään huomiota talouden tilanteeseen mentäessä vuoteen 2019. Video antoi vinkin siitä, mitä saattaisi olla tulossa.
Dalion mukaan vuonna 2008 oltiin oltu pitkän velkasyklin huipulla ja velkaisuus oli noussut kestämättömälle tasolle ympäri maailman. Sen jälkeen valtioiden olisi turvauduttava neljään keinoon velkamäärien kutistamiseksi, kun korot oli jo painettu nollaan:
1. säästötoimiin,
2. velkojen uudelleenjärjestelyyn (takaisinmaksettavan summan pienentäminen, maksuajan pidentäminen ja koron laskeminen),
3. varallisuuden uusjakoon verottamalla ankarammin rikkaita ja
4. uuden rahan luomiseen tyhjästä.
Dalion video julkaistiin vuonna 2013, mutta vuoden 2019 lähestyessä valtiot olivat yhä erittäin velkaisia. Velkaisuus oli vuoteen 2008 nähden vain kasvanut huomattavast).
Keskuspankit pitivät korot hyvin matalalla (Euroopassa lähellä nollaa ja Yhdysvalloissakin alettiin jälleen laskea korkoja) ja keskuspankit syöttivät erinäisin arvopapereiden osto-ohjelmin printattua uutta rahaa markkinoille. Näitä tukitoimia tehtiin siitä huolimatta, että taloustilanne vaikutti vielä olevan ihan mukavissa kantimissa: työllisyyslukemat olivat hyviä ja taloudessa ei näkynyt suoranaisia ongelmia.
Mitä sitten tehtäisiin, jos selviä ongelmia taloudessa ilmenisi, kun nytkin jo oli tukitoimet käytössä? Vaikutti siltä, että tehdyillä tukitoimilla oli lähinnä saatu talousjärjestelmä pidettyä toiminnassa finanssikriisin jälkeisinä vuosina, mutta velkaongelmaa ei oltu ratkaistu. Velan vähentäminen ei tuntunut olevan prioriteetti, joten talousjärjestelmä oli yhä hyvin altis kriiseille. Sijoitusnäkökulmasta tämä tuntui huolestuttavalta.
Aloin hahmottaa, että keskuspankkien toimilla on suuri merkitys osakemarkkinoiden kannalta. Videossa esitetty rahan printtaamisen käsite ja se, miten sen menetelmän käyttö kasvattaa kuilua sellaisten ihmisten välillä, joilla rahoitusvarallisuutta (esim. osakkeet) on ja niiden välillä, joilla sitä ei ole tuntui hämmästyttävältä, kun en ollut rahan luonnetta enkä keskuspankkien toimintaa sitä ennen miettinyt.
Eikö ole jokseenkin mielivaltaisen oloista, että jokin taho voi luoda rahaa tyhjästä ja siten vaikuttaa ihmisten elämään? Valtioilla yhteistyössä keskuspankkien kanssa on monia keinoja puuttua talouteen ja yrittää ohjata sitä haluamaansa suuntaan.
Entä eikö ole hurjaa, että velkasyklejä seuraamalla näyttäisi pystyvän ennakoimaan valtioiden sisäisten poliittisten jännitteiden kasvun, joka helposti sitten kärjistyykiin valtioiden välisiksi konflikteiksi? Tuntuu, että olemme viime aikoina nähneet ja näemme tällä hetkellä paljon videon kohdan 23:27-24:10 kaltaisia tapahtumia maailmalla (poliittisten näkemyserojen kärjistyminen, sotien lisääntyminen).
“Mielenkiintoinen” talousjärjestelmä meillä, kun siihen on sisäänrakennettuna säännöllinen alttius kärjistyä sodiksi velkataakkojen väistämättä kasvaessa liian suuriksi. En tätä tuolloin vielä jäänyt pohtimaan sen enempää.
Olen sittemmin tullut johtopäätökseen, että Dalion kaltaisten menestyneiden makrosijoittajien näkemyksiä maailman tilasta ja tulevaisuudesta kannattaa seurata mielenkiinnolla. Ollakseen hyvä makrosijoittaja on muodostettava oma näkemys siitä, miten maailma toimii, mihin suuntaan asiat suuressa mittakaavassa ovat menossa ja miten se tulee näkymään markkinoilla.
Tämän näkemyksen puolesta makrosijoittaja sitten lyö rahoillaan vetoa ostamalla sijoitusinstrumentteja, joiden arvon hän uskoo hyötyvän muodostamastaan tulevaisuudenkuvasta. On eri asia arvailla tulevaisuuden skenaarioita esim. lehtien jutuissa tai akateemikkona, jos näkemyksen ollessa väärä ei menetä mitään. Jos onnistuu kasvattamaan näkemyksillään omaisuuden, todennäköisesti ymmärtää ainakin hetkellisesti totuuksia maailman toiminnasta.
Olen seurannut makrosijoittajalegendojen hiljalleen kiinnostuvan bitcoinista ja omaksuvan sen osaksi sijoitusstrategioitaan. Daliokin on muuttanut suhtautumistaan. Hän oli aluksi skeptikko, mutta on sittemmin kertonut omistavansa henkilökohtaisesti hieman bitcoinia, omistavansa mieluummin bitcoinia kuin valtion velkakirjoja ja että se sopii osaksi hajautettua portfoliota.
Mainittakoon, että innostuin talousjärjestelmän ymmärtämisestä niin kovasti, että vuoden 2018 kesällä olin ostanut internet-domainin sillä tarkoituksella, että olisin alkanut kirjoittamaan blogia talousjärjestelmän toiminnasta oppimistani asioista. Tämä bitcoin-blogi ajanee jossain määrin samaa asiaa, mutta nyt olen ensisijaisesti kiinnostunut siitä, miten paljon vankemman talousjärjestelmän bitcoinin ympärille voi rakentaa.
Mieli avautuu vaihtoehtoisille tavoille sijoittaa
Vuoden 2019 aikana olin pitkästynyt osakesijoittamiseen, koska korkeista hinnoista johtuen ostettavaa ei edelleenkään löytynyt ja olin alkanut tulla vakuuttuneemmaksi, että markkinatilanne ei ole terveellä pohjalla. En halunnut edes indeksisijoittaa, koska minulla ei tuolloin ollut säännöllisiä ostoja käynnissä ja en halunnut aloittaa “huipulta”. Minulla ei myöskään ollut intoa tutustua sadoittain eri yhtiöihin löytääkseni jotakin sopivaan hintaan.
Oli hankala istuskella käteisen kanssa odottaen, että tilaisuuksia tarjoutuu, kun kuitenkin halusin aktiivisesti edistää taloudellisen vapauden saavuttamista. Ja tunginhan minä rahaa puoliväkisin joihinkin osakkeisiin.
Osaan siihen mennessä tekemistäni sijoituksista olin tyytyväinen, sillä olin ostanut ne noudattaen omaa analyysiäni ja arvonmääritystä. Osan olin tehnyt enemmän fiilispohjalta tai peesaten muiden sijoittajien toimia samalla, kun vielä hain omaa tapaani sijoittaa.
Tunsin, että minulla ei ollut peesaus- ja mutusijoituksista itsevarma olo ja aloin pohtia niiden myymistä kääntääkseni koko salkkuni sellaiseksi, että olisin itse tehnyt tutkimustyön. Epävarmuus sai minut myös miettimään muitakin vaihtoehtoja rahojeni hallinnoimiseksi.
Ostaisinko kultaa kriisien varalle?
Kesällä 2019 muistan miettineeni, että voisi olla viisasta suojata osa omaisuudestani omistamalla jotakin muutakin omaisuusluokkaa kuin osakkeita. Harkitsin kultaa ja tutkailin sen hinnan kehittymistä.
Olin jo ajatuksissani alkanut avautua poikkeamiselle Warren Buffett -sijoittamisen peruskuviosta. Buffettin tapa oli kasvattaa käteiskassaa silloin, kun osakkeiden hinnat olivat kalliita ja iskeä sitten kiinni kriisien aikaan.
Tuntui kuitenkin yksinkertaisesti liian vaivalloiselta, että tilaisin fyysistä kultaa kotiini ja taloudellisen hätätilanteen tullessa minun pitäisi kiikuttaa se jonnekin myytäväksi. Toinen vaihtoehto oli kulta-ETF -sijoittaminen, mutta siihen liittyi kustannuksia enkä muutenkaan oikein lämmennyt ajatukselle siitä, että paperilla omistaisin osuuden jostakin kullasta, mutta sitä kultaa ei minulla olisi käytännössä mahdollista halutessani saada haltuuni.
Siispä kasvatin käteispainoa itsekin. Syyt, jotka estivät minua ostamasta kultaa, eivät ole esteenä bitcoinin suhteen ja monesti bitcoiniin viitataankin digitaalisena kultana.
Traders’ Club ja tekninen analyysi
2019 loppupuolella löysin Tuomas Tuomisen ja Jukka Lepikön isännöimän Traders’ Club -sarjan YouTubesta. Vaikka en ollut aiemmin pitänyt treidaamista ja teknistä analyysiä vakavasti otettavana tapana vaurastua, päätin antaa sarjalle mahdollisuuden.
Yllätyin kertakaikkisen positiivisesti ja minusta tuli sarjan vakioseuraaja. Minulle avautui uusi ja mielenkiintoisen näkökulma tarkastella maailmaa ja ymmärtää, mitä todella on meneillään.
Markkinahinnat pitävät sisällään uskomattoman määrän tietoa ja niiden liikkeiden toistuvuuksissa ilmenevät ihmisten muuttumattomat psykologiset taipumukset. Nyt jo pidemmän aikaa teknisen analyysin oivalluksia seuranneena on todettava, että perinteinen arvosijoittaja jättää merkittävän informaatiolähteen huomiotta, jos sivuuttaa teknisen analyysin huuhaana.
Minuun teki vaikutuksen Lepikön makrosijoittajamainen tapa muodostaa näkemys laajemmin markkinoista ja ammentaa tietoa historiallisesta datasta. Hän tuntui pystyvän tekemään tuottoa vakuuttavasti treidaamalla ja olevan hirvittävän hyvin kärryillä siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Treidaamalla tuottoa on mahdollista tehdä sekä kurssien laskiessa että noustessa.
Hinnanliikkeisiin perustuvat sijoitusstrategiat tuntuivat toimivan erityisen hyvin, kun arvostustasot olivat paikoin irtaantuneet yritysten tuloskunnoista. Pitkäjänteiselle arvosijoittajalle ostettavaa ei tuntunut löytyvän, mutta treidaajalla on aina tekemistä. Vaikka en itse treidaamaan ryhtynytkään, arvostin treidaajan markkina-analyysejä, sillä niistä sai mainiota osviittaa, mitä kenties tuleman pitää.
Tuon ajan Traders’ Club -jaksojen nimiä katsomalla voidaan aistia 2019 loppuvuoden kuumia markkinatunnelmia:
7.11.2019: “Osakemarkkina uusissa huipuissa!”
15.11.2019: “Jokainen dippi on ostopaikka”
20.11.2019: “Ovatko osakkeet yliarvostettuja?”
3.12.2019 “Pikavoittoja listautumisanneista”
Itselleni parhaiten mieleen painunut jakso oli kuitenkin 11.12.2019 “Ennustus vuodelle 2020”, sillä se konkretisoi, miten vahvasti keskuspankin toimet ovat ohjanneet osakemarkkinan suuntaa: pörssi korreloi vahvasti keskuspankin taseen kasvamisen kanssa. Tasetta olikin vuosien aikana kasvatettu melkoisesti, eli Dalionkin esittelemä rahaprintteri on ollut ahkerasti hommissa.
Tämä oli yksi uusi ravistus, joka sai minut miettimään, että näinkö tämän todella kuuluu toimia: kunhan keskuspankki printtaa rahaa ja niillä rahoilla ostetaan markkinoilta muun muassa velkakirjoja, niin markkinoilla mennään ylös. Jos ostot lopetetaan niin mennäänkin alas. Tuntuu epäluonnolliselta ja manipuloidulta.
Jakson ennuste vuodelle 2020 oli toistaiseksi vielä lisää nousua, mutta itse totesin, että alkaa olla aika siivota salkusta pois niitä osakkeita, joiden suhteen oloni oli epävarma. Tein salkustani siivousmyyntejä joulukuussa, koska meno alkoi tuntua liian hurjalta.
Traders’ Clubissa myös bitcoin on sittemmin päässyt valokeilaan useita kertoja:
10.3.2021 Bitcoin ja kulta treidaajan silmin
8.9.2021: Kaikki bitcoinista feat. Toni Heiskanen
30.11.2022: Onko bitcoin kuollut?
13.12.2023 Bitcoin-jakso – vieraana Thomas Brand
10.1.2024 Rikkooko Bitcoin 50 000$ rajan?
X (Twitter) sijoittajan parhaana oppimisalustana
Huomasin Lepikön käyttävän Traders Club -esitysmateriaaleissaan monesti Twitteristä poimittuja mainioita kuvia, kaavioita ja taulukoita. Lisäksi muistelen aiemmin lukeneeni Mikko Mäkisen (aiemmin nimimerkillä Daytrader) kirjoituksen, jossa hän kehui Twitteristä saavan rahanarvoista tietoa. Mäkisen kirjoitukset ovat ehdottomasti suositeltavaa luettavaa.
Arvelin, että Twitter voisi olla keino pysyä entistä paremmin ajan tasalla markkinoiden menosta ja tehostaa oppimista. Traders’ Club tuli kuitenkin vain kerran viikossa. Niinpä vuoden 2020 alussa liityin kokeilun vuoksi Twitteriin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että jos haluaa oikeasti oppia vieraan kielen, se tapahtuu parhaiten muuttamalla kyseiseen maahan ja siten ympäröimällä itsensä kielellä ja kulttuurilla niin, että ei suorastaan voi olla oppimatta. Twitterissä on mahdollista toteuttaa vastaavanlainen immersiivinen kokemus: seurantaan ainoastaan tilejä ja henkilöitä, jotka twiittaavat lähes yksinomaan talous- ja sijoitusaiheista.
Perinteisesti talousaiheet tuntuvat verhoutuvan erikoistermistön ja turhan monimutkaistamisen kaapuihin. Tämä luo talousoppineista illuusion eliittiosaajina, jotka tietävät sinua paremmin vain koska et ymmärrä heidän puheestaan mitään. Twitterissä parhaat asiantuntijat osaavat tehdä monimutkaisen tuntuisista talousaiheista niin yksinkertaisia, että taviskin pääsee hiljalleen kärryille. Jos haluat pysyä taloudesta kärryillä ja oppia sijoittamisesta, mene Twitteriin. Sama pätee bitcoiniin, sillä siitä twiittailevia tilejä on paljon.
Twitteriä monesti kritisoidaan keskustelun laaduttomuudesta, kun kiukkuiset ihmiset ottavat suorasanaisesti yhteen esimerkiksi politiikkaan liittyen. Ennenkaikkea kyse on kuitenkin siitä, miten Twitteriä käyttää ja millaisella aiheilla itsensä ympäröi. Tässä kannattaa olla tarkkana. Itse olen tehnyt tietoisen päätöksen olla seuraamatta perinteisen median tilejä, poliitikkoja ja paljon politiikasta kirjoittavia. Näin verenpaineeni pysyy kurissa ja pääsen nauttimaan lähinnä näkemyksistä ja tiedosta, jonka vuoksi Twitteriä käytänkin. “Taloustwitterissä” keskustelu on huomattavasti laadukkaampaa.
Olen huomannut, että Twitter on se, mistä perinteinen media paljolti tekee uutisensa. Ajankohtainen tieto on usein ensimmäisenä Twitterissä. Siellä näkemäni ajankohtaiset sijoittajien analyysit ja näkemykset koronaviruksesta vaikuttivat siihen, että minulla oli lopulta koronaviruksen aiheuttamaan romahdukseen tultaessa mukavasti käteistä sijoituksia varten. Myin loput epätyydyttävät osakeomistukseni helmikuussa.
Koronashokki: pörssi romahtaa ja talousjärjestelmän haavoittuvuus paljastuu
Hurja meno pörssissä tosiaan jatkui seuraavan vuoden puolella, kuten Traders’ Clubin 14.1.2020 jakson otsikko kuuluu: “Osakekuplan paisuminen jatkuu”.
Helmi-maaliskuussa meno alkoi kuitenkin käydä toisella tavalla hurjaksi markkinoilla:
26.2.2020: “Romahdus! Osto- vai myyntipaikka?”
11.3.2020: “Löytyykö pudotukselle pohjaa?”
Koronaviruksen sävyttämä ajanjakso oli siis alkanut. Koronan rajoitustoimien myötä jotkin toimialat kokivat äkillisen pysäytyksen, matkustusta rajoitettiin ja globaalit toimitusketjut häiriintyivät.
Ei ole yllättävää, että osakekurssit ottivat osumaa pelkästään madaltuneiden tulosnäkymien takia. Koronaromahduksessa kuitenkin myytiin kaikkea, jotta saatiin käteistä: niin osakkeet kuin turvallisina sijoituksina pidetyt valtioiden velkakirjat ja kulta menivät myyntiin. Vaikka en sitä vielä tiennytkään myös bitcoin romahti rajusti. Sijoittajat myivät kaikkea, koska tarvitsivat käteistä kiireesti jo syntyneiden tappioiden kattamiseen, pakkomyyntien vuoksi ja varautuakseen epävarmoihin aikoihin.
Tein satunnaisesti päiväkirjamerkintöjä aikavälillä 13.3.2020-25.4.2021, joten täydennän kertomustani poiminnoilla sen hetkisistä ajatuksistani. Olipahan hauskaa palata omiin ajatuksiin päiväkirjan kautta! Pitäisi varmaan taas alkaa näpytellä ajatuksia muistiin.
13.3.2020: “No miltä nyt sitten tuntuu pörssin romahdettua sen 30%? Ostin eilen pahimmassa rysäyksessä osakkeita, Fortumia, Sampoa, Nokian Renkaita, Konecranesia. Tänään vielä Lassila-Tikanojaa. Toissapäivänä en pystynyt kunnolla keskittymään töissä, kun kurssit laskivat niin hurjasti ja tuntui että nyt on se hetki, joka tapahtuu about kerran kymmeneen vuoteen ja ostopaikkoja alkaa todellakin satelemaan pitkäjänteiselle laatusijoittajalle. Pääsevätpä Buffett ja Mungerkin vielä kertaalleen kunnolla iskemään ja saavat kassan päällä odottelulleen palkkion.“
“Noh, joka tapauksessa kiihtynyt olo. Sellainen että nyt on aika toimia, mutta mitä kaikkea ostaa? Priorisointi vaikeaa, kun kaikkialla on mahdollisuuksia. Aloitin poimimalla ennalta katottuja ja ajattelemalla seuraavia askeleita romahduksen jälkeen: jos tilanne pahenee niin mitkä firmat pärjäävät? Mitä jos kassavirrat romahtavat?“
“Tässä yhteydessä alkoi vasta toden totta kiehtoa yritysten kassatilanne: kenellä on negatiivinen nettovelkaisuus eli rahaa tuntuvasti kassassa velkoihin nähden. Niiden yhtiöiden kanssa voi nukkua yönsä hyvin. Jännästi romahdus on verottanut erityisesti isoja yhtiöitä, pienemmät teknofirmat ovat toistaiseksi pitäneet pintansa vielä yllättävän hyvin. Oletan että lasku tulee vielä jatkumaan pidemmän aikaa. En tiedä toivonko sitä tai petynkö jos ostot nyt olivat tässä.“
“Toki pelottaa näkymät, joita Twitterissä konkarit toitottavat, eli että nyt kun talouskolauksen myötä alkaa näkyä se, että kaikki paikat oli tappiinsa velkaa täynnä niin firmoja alkaa mennä konkurssiin ja työpaikkoja menetetään. Tällä hetkellä tätä ei vielä näy. Pelkään pahoin että näin käy ja käteistilanne olisi hyvä pitää hyvänä. Ei pelkästään ostoja ajatellen, mutta muutenkin nostaa vähän elämistä varten olevaa puskuria.“
“Mitä isoja mullistuksia voisi olla edessä? Rahajärjestelmän romahtaminen tai perustavanlaatuinen muutos, esim. kultakantaan palaaminen. Mitä lisätyökaluja keskuspankit voisivat ottaa käyttöön? Helikopterirahaa ja muiden arvopaperien kuin valtionvelkakirjojen ostoja? Entä mitä tekevät valtiot? Velkaa on liikaa!“
Olin saanut kaipaamani sijoitustilaisuuden ja olin tyytyväinen sijoituksiini. Uskoin tehneeni taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeni suhteen juuri sen, mitä pitikin. Siitä huolimatta minulla oli nyt uudenlaisia kysymyksiä ja huolia.
Bitcoinin ostaminen 2020 – miten arvosijoittaja voi omistaa bitcoinia?!
Helsingin pörssissä taidettiin juuri kyseisellä viikolla maaliskuussa tehdä koronaromahduksen lopullinen pohja. Olimme puolisoni kanssa edellisenä iltana olleet viettämässä iltaa kaveripariskunnan luona, minkä johdosta olin jättänyt autoni parkkiin heidän kotinsa lähelle.
Kun nyt olin bussilla menossa autoani hakemaan, päätin kuulostella hieman markkinatunnelmia. The Investor’s Podcastin kuunteleminen oli vuoden 2019 aikana jäänyt tauolle, koska olin noina aikoina mieluummin kuunnellut äänikirjoja ja Rahapodia, mutta nyt halusin kuulla Prestonin ja Stigin näkemyksiä tilanteesta.
Kuunteluun osui jakso TIP286 “Mastermind Discussion 1Q 2020″”. Siinä kukin keskustelija piti myyntipuheen sijoituskohteesta, jota pitivät sen hetkisessä koronamyllerryksessä houkuttelevimpana.
Tobias Carlisle uskoi Etsy-nimisen yrityksen hinnan laskevan. Stig Brodersen puhui öljy-yhtiö Exxon Mobilin puolesta (näyttäisi tällä hetkellä osoittautuneen erinomaiseksi sijoitukseksi, sillä noihin aikoihin kurssi oli noin 40$ ja nyt noin 120$). Sitten Preston Pysh kalautti minua puulla päähän:
So here is my pick for the first quarter of 2020: I am recommending bitcoin!
Preston Pysh, jakso TIP286, 3/2020
Siis hetkinen. Ensinnäkin onko bitcoin vielä puheenaihe? Luulin sen olleen menneen talven lumia vuoden 2018 kohtaamiseni jälkeen. Ja toiseksi, miten ihmeessä tämä korkealle arvostamani Buffett-tyylisen arvosijoittamisen ilosanoman jakaja voi suositella bitcoinia?
Kaveri tietää sijoittamisesta kaiken, minkä minäkin ja paljon enemmänkin. Silti hän on jotenkin päätynyt linjalle, että rahoja voi ja kannattaa laittaa sellaiseen kohteeseen, joka ei itsessään tuota kassavirtaa.
Preston Pyshin perustelut bitcoinin puolesta
Olin kerrassaan hämmästynyt. Vielä erikoisemmaksi tämän teki se, että Pysh perusteli suositustaan sellaisin argumentein, jotka ottivat kantaa minussa heränneisiin talousjärjestelmää koskeviin huoliin ja jotka todella herättelivät uteliaisuuden:
- Fiat-rahajärjestelmä mahdollistaa rahan ja markkinoiden manipulaation valtioiden ja keskuspankkien toiminnan kautta. Koronatoimien vuoksi sitä oli odotettavissa paljon, jotta talousjärjestelmä ei romahda.
- Valtion velkakirjamarkkinoissa ei ole enää järkeä, kun keskuspankit ovat painaneet ohjauskorot jopa negatiiviseksi. Miksi kukaan haluaisi omistaa velkakirjoja, kun korkojen ollessa negatiivisia ostaja lainaa valtiolle rahaa ja valtio maksaa takaisin pienemmän summan. Negatiiviset korot sotkevat myös osakemarkkinoiden toimintalogiikan.
- Valtiot printtaavat kilpaa rahaa toipuakseen koronatilanteesta. Uutta rahaa syydetään markkinoille nopeammin kuin koskaan. Bitcoinin kokonaismäärä on rajattu 21 miljoonaan kappaleeseen, joten se suojaa valtioiden rahamanipuloinnilta.
- Sijoittajalle on suoranaista piittaamattomuutta olla omistamatta yhtään bitcoinia. Edellisen 10 vuoden aikana bitcoinin riskikorjattu tuotto (Sharpen luvulla mitattuna) on parempi kuin millään muulla sijoituskohteella eikä bitcoinin hinta korreloi juuri yhtään minkään muun omaisuusluokan kanssa. Tämä hajauttaa kokonaisriskinä osana muita omistuksia.
- Edellisen neljän vuoden aikana olisi saanut yhtä hyvän tuoton pitämällä varallisuudestaan 1% bitcoinissa ja 99% dollareissa kuin jos olisi pitänyt 100% yhdysvaltain S&P500 -osakeindeksiin sijoitettuna.
- Hinnan vaihtelu eli volatiliteetti on bitcoinissa hurjaa, mutta valitsemalla itselleen sopivan omistusmäärän voi hallita siihen liittyvää riskiä.
- Opiskele bitcoinia, koska jos et tiedä, mitä bitcoinia ostamalla omistat, et tule kestämään rajua hinnan vaihtelua vaan päädyt myymään omistuksesi.
- Hintaveikkaus bitcoinille 2020 loppuun mennessä on 20.000$ ja vuoden 2021 loppuun mennessä 200.000$ (!).
Jestas sentään. Tämä teki tehtävänsä ja aivoissani rattaat alkoivat äkkipysähdyksen jälkeen pyöriä eri suuntaan.
Bitcoinin ostaminen
Saman viikonlopun ja seuraavan viikon aikana olin tuon podcast-jakson motivoimana avannut tilin suomalaiseen Northcrypto-pörssiin, siirtänyt sinne jokusen satasen rahaa ja tehnyt ensimmäisen bitcoin-ostoni. Tuolloin Northcryptossa ei muistaakseni ollut vielä lainkaan välittömän tilisiirron mahdollisuutta, vaan rahojen siirrossa kesti pari päivää.
“Kryptopörssi” epäilytti alkuun hieman, kun olin tottunut Nordnetin kaltaiseen vakiintuneempaan toimijaan. Northcrypto kuitenkin toimi kotimaisen Finanssivalvonnan valvonnan alaisena, joten uskalsin rahojani sinne siirtää. En edes harkinnut ulkomaisia toimijoita.
Bitcoinin hinta oli ensiostoni aikaan noin 5000€. Koronaromahduksen myötä se oli onnekkaasti jopa alempana kuin noin kaksi vuotta aiemmin, kun olin sen viimeksi sivuuttanut.
Bitcoinin omistamisella oli sama efekti kuin aiemmin osakkeiden kanssa: kun oma raha oli pelissä niin asiaan perehtymiseen sai aivan uudenlaista motivaatiota. Poimin Pyshin Twitteristä nipun bitcoinista twiittaavia tilejä seurattavaksi, aloin seurata keskustelua ja opiskella.
Talousjärjestelmän kestämättömyys ja bitcoin punoutuvat yhteen
Erityisesti odotus tulossa olevasta rahan printtaamisen määrästä ja talouden manipuloimisesta oli Pyshin argumenteissa se tekijä, joka minuun vetosi perusteena bitcoinin ja sen arvon nousun puolesta. Muistiinpanoissani kirjoitan näin:
25.3.2020: “Uskon, että pohjia ei ole markkinalla vielä nähty. Finanssikriisin tyyppinen touhu ja kunnon talousvaikutukset eivät ole vielä edes alkaneet. Haluan varata käteistä tulevia ostoja varten. Olen ostanut bitcoinia perustuen skenaarioon, jossa fiat-valuutta romahtaa. Bitcoin vaikuttaa yllättäen melko nerokkaalta keksinnöltä. Jossain vaiheessa iskee mahdollisesti massiivinen inflaatio ja sillon olisi syytä olla bitcoinia ja raaka-aineita.”
Aloin hiljalleen innostua lisää bitcoinista ja perustelin jo itselleni, miksi muutaman satasen omistusta pitäisi kasvattaa:
28.3.2020: “Bitcoin digitaalisena kultana kiehtoo yhtäkkiä todella paljon ja se onkin paljon enemmän kuin treidauspalikka, jolla leikitään arvonnousun tuolileikkiä. Se on suunniteltu ilmeisen nerokkaasti siten että pitkällä aikavälillä potentiaali korvata muut valuutat on merkittävä. On luotu kultamainen dynamiikka louhintaan, sen kannattavuuteen ja niukkuteen. Nerokasta. Ei-inflatorinen omaisuusluokka.“
“On mahdollista, että kuuden vuoden sisään sen arvo moninkertaistuu. Jos näin on niin olisi syytä olla mukana ainakin 1k€:llä. Mieluummin enemmänkin, jotta arvonnoususta pääsee hyötymään tuntuvasti. Volatiliteettiä tulee olemaan jatkossakin.”
Niin tosiaan tapahtui, että yhteiskunnan sulkeminen edellytti keskuspankeilta ja valtioilta rajuja toimenpiteitä, jotta talousjärjestelmä ei romahda. Keskuspankit ryhtyivät toimeen ja lopputuloksena osakkeiden hinnat vääntyivätkin kaaoksen keskellä nousuun. Tästä kertovat Traders’ Club -jaksojen otsikot:
8.4.2020: “Keskuspankit takaavat nousevat kurssit”
6.5.2020: “Talous romahtaa, pörssi ei”
Voisi ajatella, että kurssien lähdettyä toipumaan romahduksen jälkeen sijoittaja taputtaa itseään olalle hyvin tehdystä työstä ja nauttii nopeasti saadusta palkitsemisen tuntemuksesta. Minut tilanne sai kuitenkin epäuskoisen järkytyksen valtaan:
17.4.2020: “Nyt ollaan tultu tilanteeseen, jossa en edes juuri jaksa seurata yksittäisiä osakkeita enkä tutustua firmoihin. Maailmantalouden data on aivan järkyttävää ja silti kurssit vaan nousee. On ihan turha puhua siitä, että markkinat diskonttaisivat toipumista tai että kurssien käytöksestä olisi pääteltävissä jotakin tulevaisuuden odotuksista. Nyt hinnanmuodostus on täysin vääristynyt keskuspankkielvytyksen seurauksena ja kursseissa ei ole mitään tolkkua reaalitalouden kanssa. Odotan uutta kurssiromahdusta enkä tule ostamaan osakkeita ennen sitä. Lisäksi ostan säännöllisesti bitcoinia.”
Sanotaan, että osakemarkkina heijastaa sijoittajien odotuksia talouden ja tulosten kehityksestä noin 6-12 kuukautta eteenpäin. Olin vakuuttunut, että kukaan ei mitenkään voinut tietää, millaisessa maailmassa eletään 6-12 kuukauden kuluttua, kun koronatilanne oli vielä vasta eskaloitumassa. Ja varsinkaan en uskonut, että se tilanne olisi kurssinousut oikeuttavasti positiivinen.
Uutta romahdusta ei odotuksestani huolimatta enää tullut. Seurasi K-kirjaimen muotoisena toipumisena tunnetuksi tullut ilmiö, jossa osakeindeksikäyrät suuntasivat ylös ja oikealle samalla kun työllisyyskäyrät menivät alas ja oikealle.
Huhtikuussa esimerkiksi Yhdysvaltain S&P500 -osakeindeksi oli jo kovassa nousussa ja koronaromahdus olisi kesään mennessä jo lähes kurottu umpeen. Kurssinousu romahduksen jälkeen oli niin nopea, että edes jättikassan päällä istunut Warren Buffett ei ehtinyt rytinän keskellä tehdä suuria ostoja. Samalla Yhdysvaltain työllisuusaste oli huhtikuussa heikoin sitten 1930-luvun laman.
Millä järjellä on mahdollista sulkea yhteiskunta, maksaa ihmisille kotona pysymisestä ja silti taikoa osakekurssit nousuun? Valtiot olivat jo koronaan tultaessa velkaisia, mutta sulkutoimenpiteiden seurauksena niiden verotulot tulisivat laskemaan samalla, kun niiden kulupuoli kasvaisi tukirahojen jakamisen myötä.
Tämäkin valtioilta onnistuu ottamalla lisää lainaa, joka on peräisin keskuspankeilta. Rahaprintterin voima on tolkuton. Missä rahan printtaamisen suhteen menee raja ja kuka siitä päättää? Miksi veroja maksetaan, kun valtio saa rahaa printteristäkin?
Tämä löi viimeisen naulan arkkuun: onpa tosiaan manipuloitu ja varallisuuseroja kasvattava järjestelmä! Jos ei omistanut osakkeita ja joutui koronasulkujen vuoksi työttömäksi esim. ravintola-alalta niin kurja juttu. Samalla osakkeita omistavien varallisuus kasvoi. Jos sattui työskentelemään toimistossa niin etätoiden ansiosta työt jatkuivat.
Syy eri kohtaloihin ei ole osakkeenomistajien ahneuden tai valkokaulustyöntekijöiden, vaan järjestelmän, jossa on ymmärrettävä sijoittaa ja jossa pieni joukko päättäjiä säätelee rahaprintterin voimin ihmisten elämiä. Koronatoimista voi olla montaa mieltä, mutta ainakin sen voi todeta, että rahaa yhteiskunnan sulkemiseen ei olisi ollut.
Parin vuoden päästä tultaisiin näkemään, että tämän ajan rahaprintterin käytöllä olisi seurauksia, sillä inflaatio tulisi nakertamaan voimakkaasti fiat-rahassa säästöjään pitävien ostovoimaa.
Samaan aikaan fiat-rahaan perustuvan talousjärjestelmän järjettömyyden oivallettuani näyttämölle oli astunut bitcoin. Olin nyt käsittänyt sen toimivan jonkinlaisena vaihtoehtona nykyjärjestelmän kestämättömyydelle ja hyötyvän huomattavasti rahan printtaamisesta. Mieli vilisi kysymyksiä. Kipinä oli syttynyt ja nyt olisi selvitettävä tarkemmin, mistä bitcoinissa on kyse.
Loppusanat
Bitcoinista innostuneiden keskuudessa kuulee ennen pitkää väistämättä käsitteen “to orange pill”. Sillä tarkoitetaan bitcoinin selittämistä ihmiselle tavalla, joka saa hänetkin siitä innostumaan.
Termi on viittaus bitcoin-logon oranssiin väriin sekä Matrix-elokuvan kohtaukseen, jossa Morpheus tarjoaa Neolle valittavaksi punaista pilleriä (Neo vapautuisi Matrixistä ja pääsisi näkemään maailman sellaisena kuin se todellisuudessa on) tai sinistä pilleriä (Neo jatkaisi elämäänsä kuten siihenkin asti).
Minulle oranssin pillerin tarjoili Preston Pysh ja maailma totisesti näyttää nykyään erilaiselta.
Jos olisin kuunnellut TIP-podcastia aktiivisesti vuoden 2019 aikana olisin huomannut, että jaksoissa oltiin jo silloin siirrytty vahvasti makrotalouden teemojen analysointiin luultavasti samasta syystä, kuin itsekin olin niitä siirtynyt pohtimaan: markkinatilanne vaikutti kestämättömältä ja jotain tuntui olevan pielessä. Lisäksi 2019 aikana oli jo julkaistu useita bitcoiniin keskittyneitä jaksoja.
Onni onnettomuudessa, että missasin jaksot. Niin pääsin bitcoinin omistajaksi vasta koronaromahduksen jälkeen ja vältyin rankalta alulta.
Marraskuussa 2020 podcastin rakenne muuttui, sillä Pysh käynnisti viikottaisen “TIP: Bitcoin Fundamentals” -ohjelman keskittyäkseen vain bitcoiniin. Olen luonnollisesti kuuntelija.
Näin kiinnostukseni bitcoiniin heräsi. Tarvittiin vain maailmankuvaani muovaavaa shokkitapahtumaa sekä tutulta ja luotettavalta taholta tulevaa tönäisyä. Väyliä bitcoinista kiinnostumiseen on kuitenkin monia. Joillekin on esimerkiksi tehnyt tehtävänsä bitcoin whitepaperin lukeminen, mutta minulle se ei varmasti olisi ikinä toiminut. Olennaista on tiedostaa riittävän vahvasti jokin olemassa oleva ongelma ja löytää bitcoin ratkaisuna siihen.
Heräilevä kiinnostukseni roihahti nopeasti täysimittaiseksi innostukseksi, kun aloin ymmärtää, mitä raha oikeastaan on, miksi esim. eurot ja dollarit ovat rahana puutteellisia ja minkä ongelman bitcoin ratkaisee. Näille innostaville oivalluksille omistan seuraavat kirjoitukset. Tule mukaan selvittämään!
Seuraava kirjoitus: “Minkä ongelman bitcoin ratkaisee? (osa 1): mitä raha on?“
Leave a Reply