Bitcoin koputtaa useita kertoja – miksi se jää huomiotta?
Bitcoinista innostuneille yhteistä on yleensä se, että heillä on ollut useita kohtaamisia bitcoinin kanssa vuosien varrella ennen kuin jokin klikkasi ja sai heidät oikeasti perehtymään bitcoiniin. Tämä pätee myös itseeni, sillä minulla kesti noin kahdeksan vuotta “ensikohtaamisesta” bitcoinin kanssa siihen, kun lopulta kiinnostuin. Tuolta ajalta muistan hyvin kolme kohtaamista, jolloin sivuutin bitcoinin kylmästi.
Viimeisin torjuminen osui aikaan, kun olin jo innostunut sijoittamisesta ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelemisesta. En osannut aavistaa, että kyseessä olisi minulle paras työkalu tavoitteen edistämiseksi ja lääkkeeksi myöhemmin tajuamiini talousjärjestelmän ongelmiin.
Tätä kirjoitusta edeltää kirjoitus: “Lähtökohdat Bitcoinmatkalle: työtyytymättömyys johtaa kutsumuksen etsintään ja taloudellisen vapauden tavoitteluun“
Mainitsen kirjoituksessa bitcoinin kappalehintoja, joten niistä hämmentyneelle uudelle bitcoiniin tutustujalle tiedoksi, että bitcoinia on mahdollista omistaa murto-osia, esimerkiksi 0,001 kappaletta.
Viestini uudelle bitcoinmatkaajalle on: älä tee kuin minä ja sivuuta bitcoinia, vaan ala opiskella sitä nyt välttyäksesi samanlaiselta pitkittyneeltä kohtaamisten sarjalta!
Ensimmäinen kohtaaminen 2012 – nörtähtävän kuuloinen valuutta
Puhetta bitcoinista teekkarien etkoilla
Oli etkot opiskelukaverini soluasunnossa vuonna 2012, kun ensi kerran muistan kuulleeni bitcoinista. Teekkareille sopivaan tapaan keskustelu eksyi jossain vaiheessa teknologisiin teemoihin. Puheeksi tuli kryptovaluuttana esitelty bitcoin, josta kaksi kaveriani olivat nähtävästi kuulleet jo aikaisemmin.
He juttelivat keskenään siitä, että on mahdollista laittaa oma tietokoneensa “louhimaan” bitcoinia. Jos on riittävän tehokas tietokone ja pitää tietokoneen kaiken aikaa päällä, on mahdollista ansaita bitcoinlouhinnalla rahaa. Toinen kaveri tunsi jonkun, joka oli louhinutkin bitcoinia ja että kuulemma se on käynyt jo niin vaativaksi, että perustietokoneella ei enää louhiminen kannata, joten taitaisi olla myöhäistä itse siihen ryhtyä.
Keskustelu jäi minulle mieleen, koska lähinnä olin ihan pihalla koko jutusta ja tuumin koko touhun kuulostavan liian nörtähtävältä omalle arvolleni. En ollut tietotekniikasta erityisen kiinnostunut ja louhinnan käsite kuulosti kertakaikkisen omituiselta.
Puheet siitä, että tarvitsisi luultavasti itse kasata erityisen suorituskykyinen tietokone erikseen ostettavista osista oli selkeästi sellaista, mitä en itse ollut kiinnostunut tekemään. Ja eihän minulla omalla mittapuullani ollut edes rahantarvettakaan, koska kesätöistä olin ansainnut mukavasti rahaa keskittyäkseni huolettomasti opiskeluihin.
Kurssigraafeja katsomalla huomaan, että bitcoinin hinta on tuolloin ollut luokkaa alle 10€, mutta silloin en sitä tiennyt. Toivottavasti kaverin kaveri piti louhimansa bitcoinit ja on päässyt nauttimaan niiden tarunomaisesta arvonnoususta. Harva noihin aikoihin on pystynyt ennalta näkemään, mitä bitcoinista tulisi.
Bitcoinin tekniset yksityiskohdat ovat hankalammin lähestyttäviä – ensin “miksi” ja sitten “miten”
Olen sittemmin huomannut, että bitcoinista oppiessa tai keskustellessa esiin tulee yleensä hyvin pian teknisiä konsepteja, jotka asiasta tietämättömälle ovat kertakaikkiaan pitkästyttäviä ja luotaantyöntäviä. Estääkseni tämän teen blogissani tietoisen päätöksen siitä, että tulen avaamaan vasta myöhemmin sitä, miten bitcoin toimii. Keskityn mieluummin siihen, minkä ongelman se ratkaisee ja mitä iloa siitä voi olla meille ja maailmalle.
Jos ajattelee esimerkiksi internetiä verrokkiteknologiana, on helpompaa käsittää se, minkä ongelman se ratkaisee ja mitä hyötyä siitä on vs. miten se toimii. Hyötynä on tietysti muun muassa tiedon jakamisen ja saatavuuden sekä viestinnän uskomaton nopeus verrattuna aiempaan. Harva edes tietää tai vaivaa päätänsä sillä, miten internet toimii.
Bitcoinin ostaminen ja omistaminen ei todellisuudessa edellytä teknistä osaamista. Kannustan silti myös bitcoinin “miten”-kysymyksen tutkiskeluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta ymmärrät toimintalogiikan etkä pelkästään luota muiden sanaan hyödyistä. Palaan tähän myöhemmissä kirjoituksissa.
Itse opin vasta myöhemmin, että nörttimeininki on minulle juuri sopiva juttu! Tulisin myöhemmin harrastusmielessä kokeilemaan, miten itse voin Raspberry Pi -tietokoneella ajaa bitcoinin softaa ja siten olla osa transaktioita validoivaa verkostoa (tässä esimerkki kenties liian nopeasti liian tekniseksi menevistä jutuista). Se oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta ei bitcoinin omistamismielessä missään nimessä pakollista.
Toinen kohtaaminen 2014 – miksi en kysynyt bitcoinista lisää?
Bitcoinista matkustusrahat
Vuoden 2014 keväällä vaihto-opiskelujaksoni oli tulossa päätökseen. Suunnittelimme illanvieton yhteydessä muutaman kaverin kanssa viimeisiä matkoja ennen kuin olisi aika lentää takaisin Suomeen.
Suomalainen kaverini ilmoitti, että hänellä alkaa olla matkakassa hyvin pitkälti käytetty ja että on täytynyt jopa myydä vähän bitcoinia, jotta saa vielä reissut rahoitettua. Romanialainen kaverini kiinnostui tästä kovasti ja alkoi kysellä suomalaiselta, miten hän oli hoksannut, että bitcoin olisi omistamisen arvoinen. Vaikutti ikään kuin romanialainen olisi ollut jotenkin vaikuttunut.
Vastaus oli muistaakseni luokkaa “se tuntui kiinnostavalta”. Tuntui, että kaveri oli vähän hämillään toisen vaikuttuneisuudesta. Äkkiseltään sain käsityksen, ettei kaverikaan välttämättä kovin hyvin tiennyt, mitä omisti. Puheeksi ei myöskään tullut oliko kaveri tehnyt isoja tuottoja bitcoinia omistamalla.
En itse tarttunut tähän keskusteluun enkä kysynyt bitcoinista muistaakseni yhtään mitään. En kysynyt miksi ja miten kaveri oli päätynyt omistamaan bitcoinia. Minulla oli vielä matkakassaa jäljellä ja asiat sen puolesta hyvin. En ollut muutenkaan tässä vaiheessa vielä miettinyt sijoitusasioita, mutta myöhemmin samana vuonna tulisin avaamaan sijoitustilin Nordnetiin vain unohtaakseni sen käyttämättömäksi pariksi vuodeksi.
Ehkä noihin aikoihin olin vielä arka kysymään oudosta bitcoinista, sillä paljastaisihan se totaalisen tietämättömyyteni aiheesta. Luultavasti syynä kysymättömyyteen oli kuitenkin se, että aihe ei tuntunut itselleni tärkeältä enkä olettanut törmääväni siihen enää uudestaan. En ollut edes utelias, koska en nähnyt syytä olla.
Kurssigraafi paljastaa bitcoinin hinnan olleen näihin aikoihin noin 400€ tuntumassa. Toivottavasti tämä bitcoinia myynyt kaveri säilytti edes osan omistuksistaan. Ainakin meillä oli hauska matka, joten rahoille sai sentään vastinetta, vaikka nyt vuosia myöhemmin kalliiksi tulikin!
Bitcoinista puhuminen on vaikeaa valmistautumatta
Tässäkin kohtaamisessa on hyvä opetus. Olen sittemmin bitcoinin omistajaksi ryhdyttyäni ollut itse tilanteessa, jossa minulta on kasvotusten kysytty, että mitä se bitcoin oikein on. Olin kertonut innostuneeni siitä, joten helposti siitä joku jatkokysymys herää.
En ollut puhunut livenä bitcoinista juuri kenenkään kanssa ja olin muutenkin oppimatkani alkuvaiheissa. Olin kertakaikkiaan huonosti valmistautunut vastaamaan tuohon kysymykseen ja niinpä vastaukseni ei ollut tippaakaan luottamusta herättävä saatika informatiivinen: “se on sellainen uusi kryptovaluutta”. En myöskään tehnyt erityisen hyvää työtä peratakseni innostustani puolisolleni matkani alussa, vaikka hän sittemmin onkin bitcoiniin perehtynyt.
Kenties sinullakin on vastaava kokemus. Ehkä joku kaverisi tai tuttusi on tarjonnut niin epätyydyttävän vastauksen bitcoinia koskien, että olet mielessäsi todennut hänen ryhtyneen mukaan arpapeliin, jota hän ei itsekään ymmärrä, vaan toivoo tuurilla rikastuvansa.
Bitcoinia on vaikea summata lyhyesti, mutta paremmat puitteet jatkokysymyksille tarjoaa esimerkiksi: “se on paras raha ja haluan omistaa sitä, koska se suojaa säästöjeni ostovoiman inflaatiolta paremmin kuin mikään muu”. Olennaisia jatkokysymyksiä ovat esimerkiksi “miten niin paras raha, mitä raha oikeastaan on?” ja “miksi bitcoin muka suojaa inflaatiolta?”.
Bitcoinista voi olla vaikea puhua, koska siihen liittyy paljon ennakkoluuloja pinnallisten mediakirjoitusten vuoksi ja toisaalta ihmiset eivät ymmärrä, mitä varten se on olemassa. Kirjoittaen uskon pystyväni artikuloimaan asian paremmin ja tarjoamaan tähän vastauksen.
Sijoittamalla kohti taloudellista vapautta vuodesta 2017
Ennen kolmannen kohtaamisen esittelyä hieman taustoitusta siihen, mitä puuhasin vuonna 2017. Kun olin huomannut tililleni kertyvän töistä mukavasti ylimääräistä kulutukseen nähden, päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin vapauttaakseni itseni palkkatyöstäni sekä löytääkseni sopivamman tavan auttaa ihmisiä, oli aika alkaa hallinnoimaan aktiivisemmin rahojani.
Aloitin samanaikaisesti asuntosäästämisen ASP-tilille ja otin viimein käyttöön Nordnetin arvo-osuustilini, jonka olin avannut jo jokunen vuosi aiemmin vain jättääkseni sijoittamisen aloittamatta. Alkuaikoina palkkapäivänä säästöön laittamani rahat menivätkin säännöllisesti sekä ASPiin että osakkeisiin, kunnes ASPin säästöjen tavoitetaso tuli täyteen ja rahaa meni yksinomaan osakkeisiin.
Sijoittamisen aloittaminen kannatti – se on mitä mainioin harrastus
Ensimmäisenä ostin Nesteen osaketta jokusella sadalla eurolla lähinnä tutun firman ja melko mukavan osinkotuottoprosentin perusteella sen kummemmin korkeista kaupankäyntikustannuksista välittämättä. Alkuun tuli muutenkin tehtyä paljon sijoituksia lähinnä mutulla tai poimimalla muiden sijoittajien suosituksia.
Halusin vuosien vitkuttelun jälkeen saada vain homman käyntiin ja hyvä niin. Huomasin kiinnostuksen sijoittamista ja yrityksiä kohtaan kasvavan huomattavasti heti, kun omaa rahaa oli pelissä ja kun kävi ilmi, miten helposti osakekauppa käy.
Aloin välittömästi käyttää reilusti aikaani sijoittamisen opiskelemiseen, koska innostuin siitä niin täysin. Aloin ajatella sijoittamista myös harrastuksena, johon mielelläni käyttäisin aikaa seuraten markkinoita ja tutustuen yrityksiin. Uskoin siitä olevan hyötyä oppimisen kannalta eikä pelkästään rahallista tuottoa ajatellen. Sijoittamisharrastuksesta olisi ollut hurjasti apua opiskeluaikanakin, koska se olisi luonut uuden motivaattorin ymmärtää yritystoimintaa ja tarkastella yrityksiä omistajan näkökulmasta.
Tiesin erilaisista sijoitusstrategioista sen verran, että minuun ei vedonnut ajatus siitä, että jatkuvasti ostaisin ja myisin osakkeita hintojen erotuksena saatavan tuoton toivossa. Halusta seurata markkinoita ja kehittyä taitavaksi sijoittajaksi en myöskään ryhtynyt passiiviseksi indeksisijoittajaksi.
Tuohon aikaan ajatukseni oli, että haluaisin omistaa pitkäjänteisesti hyvää ja mielellään kasvavaa osinkoa maksavia yrityksiä, mikä sitten toimisi minulle passiivisena lisätulonlähteenä. Nykyään pidän kiinnostavampina yrityksiä, jotka osingonjaon sijaan pystyvät sijoittamaan voittorahansa menestyksekkäästi liiketoimintansa kasvattamiseen.
Tiesin, että jos haluaa onnistua tekemään hyvät osakekaupat, pitää osata määrittää itselleen sopiva ostohinta ja osata analysoida yrityksiä ja niiden numeroita. Niinpä indeksisijoittamista korkeampaa tuottoa tavoitteleva aktiivinen osakepoiminta oli valitsemani tie.
Kun aloin kiinnittää markkinoihin huomiota, sain harmikseni huomata menettäneeni indeksitasolla melkoiset pörssinousut finanssikriisin ajoista ja harmitti tietysti, kun en ollut aiemmin sijoittamista aloittanut. Sen sijaan omalla aloitushetkellänikin puhuttiin korkeista arvostustasoista, mutta en antanut sen häiritä, kun nyt vihdoin olin päässyt alkuun.
Sijoituskirjoja ja -podcasteja sekä arvonmääritysharjoittelua
Hankin luettavaksi ensimmäisenä Kim Lindströmin kirjan “Vaurastu arvo-osakkeilla” ja netistä lueskelin erityisellä mielenkiinnolla Jukka Oksaharjun kirjoituksia. Ostin Oksaharjun kirjat ja niistä aloin hiljalleen laajentaa englanninkieliseen markkinoita ja sijoittamista koskevaan kirjallisuuteen, kuten “Intelligent Investor”. Pakko todeta, että tuo Ben Grahamin klassikkoteos sekä toinen hänen kirjansa “Security Analysis” eivät olleet minulle käänteentekeviä kirjoja. Lähinnä turhan paksuja opuksia, joiden pääopit saa myöhemmin ilmestyneistä sijoituskirjoista tiiviimmässä muodossa.
Näihin aikoihin aloin kuunnella podcasteja ja minusta tuli pitkäaikainen kuuntelija We Study Billionaires – The Investor’s Podcastille (tuolloin Preston Pysh ja Stig Brodersen) sekä Rahapodille (Martin Paasi ja Miikka Luukkonen). Hattu päästä ja suuri kumarrus näille podcasteille, sillä opin niistä hurjasti asioita ja suosittelen ehdottomasti.
Erityisesti Rahapodi on tehnyt suomalaisille ison palveluksen jakamalla sijoittamisen ja varsinkin pitkäjänteisen matalakuluisiin indeksirahastoihin sijoittamisen ja vaurastumisen ilosanomaa.
We Study Billionairesin kantava ajatus oli perehtyä miljardöörien ajatteluun, lukea heidän suosittelemiaan kirjoja ja keskustella niistä. Puhuttiin siinä toki myös markkinoista, sijoitusstrategioista ja yksittäisistä osakkeistakin.
Lisäksi seurasin innokkaasti Inderesin analyysejä ja heidän tuottamaa mainiota sisältöä netissä. Inderesin mallisalkun suorittaminen oli niin vakuuttavaa, että se luo kummasti uskottavuutta analyyseille. Merkitsin myöhemmin Inderesin osaketta listautumisannissa ihan vaan siitä ilosta, että pääsen mukaan omistajaksi. Tulen pysymään pienomistajana, vaikka osake ei tämän hetken kurssin perusteella ole hyvä sijoitus ollutkaan.
Ehdottomasti on mainittava myös Random Walkerin sijoitusblogi ja blogia pitävän Jarkko Ahon sijoituskirjat, koska niiden kautta oma sijoitusstrategiani muovautui itselleni sopivampaan suuntaan keskittymään laadukkaisiin korkean pääomantuoton yrityksiin.
Hänen myötävaikutuksellaan innostuin tekemään oman arvonmääritysexcelin, jolla harjoittelin arvonmääritystä. Hänen kauttaan löysin myös Bruce Greenwaldin, jonka kirja “Value Investing: From Graham to Buffett and Beyond” on oma suosikkini sijoituskirjoista. Siitä omaksuttua arvonmääritysmenetelmää noudattaisin, jos taas alan tutkimaan yksittäisiä osakkeita: määritä taseen nykyomistusten arvo oikaisuiden kera, määritä nykyisen tuloskunnon arvo ja määritä oletetun tulevaisuuden kasvun arvo.
Random Walkerilta omaksuin myös tavan käyttää arvonmäärityksessä diskonttauskorkona omaa vuotuista tuottovaatimusta (esim. 12%) sen sijaan, että käyttäisin esimerkiksi Helsingin pörssi-indeksin pitkän aikavälin tuottoa tai yrityksen pääoman painotettua keskikustannusta (WACC). Tämä on mielestäni suoraviivaisin ja fiksuin lähestymistapa, kun haluan selvittää onko yrityksen osake juuri minun tuottovaatimuksellani sopivasti hinnoiteltu.
Haluan painottaa, että vaikka kirjoitankin ensisijaisesti bitcoinista ja pidän itse sitä parhaana säästämisvälineenä, niin kannatan silti vahvasti osakesäästämistä. Markkinoiden seuranta ja yritysten analysointi on mielenkiintoista puuhaa. Siispä vaikka et bitcoinista kiinnostuisikaan niin jos osakesijoittaminenkin on sinulle vielä vierasta, kuuntele vähintään Rahapodia ja tutustu pitkäjänteiseen matalakuluiseen indeksisijoittamiseen keinona vaurastua.
Kolmas kohtaaminen 2018 – onko bitcoin kuplan määritelmä vaiko jotain muuta?
Annos kebabia ja omahyväisyyttä kuplabitcoinin kera
Kolmas mieleen jäänyt kohtaamiseni bitcoinin kanssa tapahtui keväällä 2018, kun olin yli vuoden lukenut innokkaasti sijoituskirjoja, kuunnellut sijoituspodcasteja ja omaksunut yhtiön arvonmääritykseen perustuvan osakepoiminnan omaksi tavakseni sijoittaa. Olin lounaalla kebabravintolassa ja selailin puhelimella sijoitusasioita.
Silmääni osui uutisjuttu bitcoinin hintakuplasta ja hinnan romahtamisesta. Jutussa olevasta kurssikäyrästä huomasin, että bitcoinin hinta oli vuoden 2017 aikana raketoinut lähes pystysuoraan ylöspäin ja oli sen jälkeen huipun tehtyään rysähtänyt dramaattisesti alaspäin. Jutun yhteydessä oli kuva hintakuplan tyypillisistä vaiheista ja sen rinnalla bitcoinin kurssikäyrä tuolta ajalta – ne näyttivät lähes täysin samanlaisilta. Sen perusteella näytti, että vielä on varaa lasketella reilusti nollan arvoa kohti.
Olin ehtinyt opiskella legendaarisen sijoittajan Warren Buffettin sijoitusfilosofiaa sen verran, että hänen tapaansa väheksyin jo lähtökohtaisesti omaisuusluokkia, jotka eivät tuota kassavirtaa ja joiden arvoa ei sen vuoksi voi laskea. Buffett on tunnetusti kritisoinut kultaa sijoituskohteena, koska sillä tuoton tekeminen vaatii spekulointia siitä, että joku on myöhemmin valmis ostamaan sen häneltä kalliimpaan hintaan. Toisaalta koska kullan “oikeaa hintaa” ei voi itse laskea, ei voi tietää milloin hinta on sopiva.
Ihailin Buffettia ja hänen Berkshire Hathaway -sijoituskumppaniaan Charlie Mungeria, joten minun oli tässä hetkessä helppo yhtyä heidän bitcoinista antamiin kommentteihinsa: Buffettin mielestä “bitcoin on rotanmyrkkyä potenssiin kaksi” ja Mungerin mielestä kyse on siitä kuin ansaitsisi rahaa käymällä vaihtokauppaa pökäleillä ja jostain syystä ihmiset kokevat vastustamatonta tarvetta ottaa siihen osaa.
Tunsin omahyväistä tyytyväisyyttä siitä, että itse olin astunut arvosijoittamisen valistuneelle polulle. En ollut haksahtanut pikavoittojen metsästämiseen osallistumalla bitcoin-kasinoon, jossa odotetaan seuraavan hölmön tulevan mukaan ostamaan itse halvalla ostamani bitcoinit.
Olin vakuuttunut, että bitcoin tulee menemään nollaan ja vaihtokauppaleikki tulee nyt tiensä päähän. Eihän kukaan oikeasti halua bitcoinia ostaa ja omistaa, kun ei siitä ole mitään muuta hyötyä kuin vaihtaa sitä kädestä toiseen. Bitcoin vastasi mielestäni täydellisesti kuplan määritelmää ja järjettömyyden ilmentymistä markkinoilla. Valitettavasti joukko tähän haksahtaneita ihmisiä tulisi nyt menettämään rahansa.
Ravintolasta lähdettyäni muistan vielä jääneeni pohtimaan kysymystä siitä, miksi bitcoin on ylipäätään olemassa ja mitä ihmeen hyötyä “digitaalisesta kryptovaluutasta” voisi muka olla. Meillähän on jo täysin toimiva euro, jolla voin sujuvasti tehdä ostoksia netissä, fyysisesti pankkikortilla ja käteisellä sekä hallinnoida rahojani digitaalisesti verkkopankissa.
Sen kummempaa tutkimusta en tuolloin bitcoinista enää tehnyt ja niinpä se jäi mieleeni turhana, poksahtaneena kuplailmiönä, jolta oikeaoppinen sijoittaminen oli minut suojannut. Bitcoinin hinta oli tuolloin noin 6000€.
Bitcoinista täytyy tehdä oma tutkimustyö ja johtopäätökset
Olin vuonna 2018 niin hakoteillä, että tuo kohtaaminen tarjosi jälkikäteen ajatellen monta mainiota opetusta.
Edes omiin idoleihin ei kannata luottaa sokeasti, sillä hekin voivat olla kertakaikkiaan väärässä, kuten Buffett ja Munger mielestäni ovat. Buffett ei ole ainakaan julkisesti kääntänyt kelkkaansa bitcoinin suhteen. Niin ei tehnyt Mungerkaan, joka menehtyi 99-vuotiaana vuonna 2023. Elättelen toiveita, josko Buffett vielä vanhoilla päivillään tekisi sijoituksia, jotka osoittavat hänen muuttaneen mielensä.
Tähän legendojen näkemysten kritisoinnin perään onkin sopiva todeta tilanteen olleen opetus nöyryydestä, sillä niin rehvakas olin noudattaessani arvosijoitusmantraa. Myös bitcoinin suhteen on syytä pysyä nöyränä ja jatkuvasti miettiä, millä tavoin bitcoin voisikin epäonnistua ja missä voin olla väärässä. Mungerin opein tulisi pyrkiä tuntemaan vastapuolen argumentit paremmin kuin he itse ne tuntevat muodostaakseen itse mielipiteen asiasta. Pyrin oppimaan bitcoinista ja nykyisestä järjestelmästä jatkuvasti lisää.
Viimeiseksi tämä tapaus oli opetus siitä, miten pitkään ja miten hakoteillä perinteinen media on bitcoinin kanssa ollut. Sieltä näkemyksen omaksumalla tekee itselleen suuren karhunpalveluksen. Tuolloin en vielä tiennyt, että bitcoinin hinta oli vastaavalla tavalla kuplinut jo aiemminkin (2011, 2013) ja että sitä on mediassa julistettu kuolleeksi satoja kertoja vuosien varrella.
Tyypillisesti irrationaaliset kuplat, kuten kuuluisa 1600-luvun tulppaanimania, johon epäilijät mielellään bitcoinia vertaavat, joutuvat vain yhden kerran hintahullutuksen valtaan. Sen jälkeen kupla puhkeaa ja järki palautuu. Bitcoinin kohdalla on alkanut vaikuttaa siltä, että hinnan kuplamainen voimakas nousu (ja sitä seuraava romahdus) on neljän vuoden sykleissä toistuva ilmiö, jossa noustaan aina vain korkeampiin hintoihin. Bitcoin ei näytä median kirjoituksista huolimatta suostuvan kuolemaan.
Sinänsä ei ole erikoista, että en pystynyt vielä tässä vaiheessa tunnistamaan ongelmaa, jonka bitcoin korjaa. Meillä on Suomessa asiat verrattain vallan mainiosti. Meillä on pääsy pankin asiakkaiksi ja sitä kautta pankkiverkostoon ja pankkipalveluihin. Euro rahana on siinä mielessä vakaa, että sen arvo sulaa suht tasaisen hitaasti eikä esimerkiksi kymmeniä tai satoja prosentteja vuodessa, kuten vaikkapa Argentiinassa on nähty.
Meillä on eläkejärjestelmä, jonka myötä kansalaiset eivät koe kovin herkästi tarvetta ottaa vastuuta omien rahojensa pitkäjänteisestä hallinnoimisesta voidakseen vanhana huoletta höllätä työtahtia. Näistä syistä valitettavasti näen riskinä sen, että suomalaiset tulevat olemaan jälkijunassa bitcoinin omaksujina ja sitä yritän blogillani ehkäistä.
Loppusanat
Tätä tekstiä kirjoittaessa bitcoinin hinta on yli 60.000€. Paljon on ehtinyt tapahtua siinä välissä, kun ensimmäisen kerran kuulin bitcoinista hinnan ollessa alle 10€ luokkaa!
Olisi sitä kai aiemminkin voinut heräillä bitcoiniin perehtymään, mutta matkallani en osannut tunnistaa, että minulla ylipäätään oli jotakin tarvetta, johon bitcoin voisi olla ratkaisu. Sitten, kun olin tarpeen tunnistanut (tyytymättömyys työhöni ja vapauden tavoittelu), olin jo mielestäni löytänyt siihen mitä tyydyttävimmän ratkaisun (arvosijoittaminen).
Twitterissä tuli kerran vastaan bitcoiniin liittyen humoristinen, mutta jokseenkin todenmukaiselta vaikuttava suolaisuuden käsite (saltiness index tai salinity coefficient). Sen mukaan mitä aiemmin on julkisesti kritisoinut bitcoinia ja jättänyt ostamatta, sitä suolaisempia, perusteettomasti negatiivisempia näkemyksiä siitä esittää vielä tänäkin päivänä kieltäytyen muuttamasta mieltään. Näissä kohtaamisissa en itse äänekkäästi vastustanut tai vähätellyt bitcoinia muille (huh!).
Sanotaan, että kaikki saavat bitcoinia ansaitsemaansa hintaan. En itse ole millään lailla katkera, kun en hypännyt aiemmin mukaan. Ei se ollut realistisesti edes lähellä. Vaikka aikaa oli ensikohtaamisesta vierähtänyt, en koe itse olleeni lainkaan psykologisesti jumissa bitcoin-näkemykseni suhteen. Arvoisan lukijan toivon silti aloittavan oppimatkansa ripeämmin.
Seuraavassa kirjoituksessa kerron, miten talousjärjestelmän heikkouksien paljastuminen ja yllättävä puolestapuhuja saivat minut kiinnostumaan bitcoinista vuonna 2020 niin, että viimein avasin sille silmäni, tutustuin ja ostin sitä ensimmäistä kertaa.
Seuraava kirjoitus: “Kiinnostus herää: mikä saa sijoittajan avaamaan silmänsä bitcoinille?“
Leave a Reply